 |
Maksa, yleiskuva |
|
Maksa, glykogeenivärjäys |
 |
Rasvoittuminen |
Maksa
Maksa on noin 1500 g painoisena ihmisen suurin sisäelin ja samalla elimistön suurin rauhanen. Se sijaitsee mahaontelon yläosassa pallean alla, kylkiluiden suojassa, jonkin verran enemmän oikealla kuin vasemmalla. Haurasta maksakudosta ympäröi sidekudoskapseli ja keskellä maksaa on maksaportti, jonka kautta verisuonet, imsuonet ja sappitiehyet kulkevat maksaan.
Syvät uurteet jakavat maksan lohkoihin, kahteen suureen (oikea ja vasen lohko) ja kahteen pieneen (neliölohko, quadrate lobe, ja häntälohko, caudal lobe). Lohkojaolla on kuitenkin lähinnä vain topologinen merkitys. Kliinisesti merkittävämpää on tarkastella maksaa toiminnallisten osien kautta, ts. verenkierron ja sapen kulun mukaisesti jaoteltuna.
Maksa syntyy yksilönkehityksen aikana ohutsuolen (erit. tulevan pohjukaissuolen, duodenum) seinämän syventymänä. Syventymän soluista tulee hepatosyyttejä eli maksasoluja, jotka järjestäytyvät maksalle tyypilliseen rakenteeseen ja muodostavat maksan toiminnallisen kudoksen. Maksaa ja ohutsuolta erottavasta tiehyestä tulee sappitiehyt. Sappirakko syntyy eroamalla maksasta.
