Lymfosyytti
T-solut osallistuvat soluvälitteisiin puolustusreaktioihin. Ne syntyvät luuytimessä ja kypsyvät kateenkorvassa. Toimintansa perusteella T-solut jaetaan kolmeen ryhmään: sytotoksisiin T-soluihin, auttaja-T-soluihin ja regulatoorisiin T-soluihin. Sytotoksiset T-solut tuhoavat virusinfektoituneita tai pahanlaatuisiksi muuntuneita soluja antigeenia esittelevien makrofagien stimuloimana. Auttaja-T-solut aktivoivat makrofageja, dendriittisoluja, B-soluja ja sytotoksisia T-soluja erittämällä sytokiinejä sekä ilmentämällä stimulatoorisia proteiineja solupinnallaan. Regulatooriset T-solut puolestaan inhiboivat auttaja-T-solujen, sytotoksisten T-solujen ja dendriittisolujen toimintaa.
B-solut osallistuvat vasta-ainevälitteisen immuunivasteen tuottamiseen. Ne kypsyvät aikuisella luuytimessä ja sikiöllä maksassa. B-solut ilmentävät pinnallaan IgM- ja IgD-luokan vasta-aineita antigeenin sitoutumista varten. Lisäksi niiden pinnalla on MHC II -molekyylejä, joihin auttaja-T-solut voivat sitoutua. Aktivoiduttuaan B-solut erilaistuvat vasta-aineita tuottaviksi plasmasoluiksi sekä muistisoluiksi, jotka reagoivat nopeasti kohdatessaan saman antigeenin uudestaan.
NK-solut (engl. natural killer cells) kehittyvät samoista esiastesoluista kuin B- ja T-solut. NK-solut aktivoituvat T-solujen erittämien interleukiinien ja interferonien toimesta, ja ne ovat erikoistuneet tiettyjen virusten infektoimien solujen sekä joidenkin kasvainsolujen tuhoamiseen. NK-solut tuottavat perforiinia, joka aiheuttaa kohdesolun hajoamisen (lysis).
