Eosinofiili
Eosinofiilejä on ihmisen valkosoluista 2-4 %. Ne ovat läpimitaltaan 12-15 µm. Eosinofiilin tuma on tyypillisesti kaksilohkoinen ja soluorganellit heikosti kehittyneitä. Solulimassa on runsaasti selvästi havaittavia eosinofiilisesti värjäytyneitä spesifisiä granuloita (ø 0,5-1,5µm). Näissä granuloissa on keskellä (internum) ns. major basic-proteiinia kiteisessä muodossa. Se osallistuu parasiittien tuhoamisprosessiin. Kiteisen ytimen ulkopuolella on externum eli matrix, jossa muut spesifisen granulan komponentit sijaitsevat.
Eosinofilien määrä veressä lisääntyy allergisten reaktioiden ja parasiitti-infektioiden yhteydessä. Paikoissa, jossa kroonisen tulehduksen mahdollisuus on suuri, eli ihossa, bronkuksissa, GI-kanavassa, uteruksessa ja vaginassa, eosinofiilit lokalisoituvat sidekudoksessa epiteelien alle .
Eosinofiilien tehtävä on myös fagosytoida antigeeni-vasta-aine -komplekseja, jotka ovat mukana mm. astman ja heinänuhan patogeneesissä. Ne myös inaktivoivat tulehdusvälittäjiä, kuten leukotrieenejä ja histamiinia. Eosinofiilien määrä vähenee kortikosteroidien, fyysisen rasituksen ja stressin vaikutuksesta.
