not available fi se
1 not available not available
www.solunetti.fi
taso 1

Sukupuolirauhastiehyitten erilaistuminen (mies)
   
Sukupuolirauhastiehyitten erilaistuminen (nainen)
   

Sukupuolirauhastiehyitten erilaistuminen

Müllerin tiehyen (paramesonefrostiehyt) aihe muodostuu epiteliaalisena painanteena Wolffin tiehyen viereen Wnt-signaloinnnin ohjaamana viikolla 5. Koska ainoastaan Sertolin solut tuottavat anti-Müllerian hormonia (TGFβ-kasvutekijäperheen jäsen), säilyvät Müllerin tiehyet tyttösikiöillä, joilla näistä viikkoina 9-14 kehittyvät munanjohtimet (tuba uterina), kohtu (uterus) ja emättimen (vagina) yläosa. Koska munasarjat eivät tuota androgeenejä, surkastuu tyttösikiöillä Wolffin tiehyt ja siihen liittyvät mesonefrostubulukset viikkoina 10-14. Poikasikiöillä urogenitaalisinuksen saavuttanut Müllerin tiehyt surkastuu viikoilla 8-10. Kun testosteronituotanto käynnistyy kiveksen välikudoksen Leydigin soluissa viikolla 8, vauhdittuu Wolffin tiehyen kasvu ja erilaistuminen lisäkivestiehyeksi (ductus epididymis), siemenjohtimeksi (vas deferens) ja rakkularauhaseksi (vesicula seminalis). Ylemmät mesonefrostubulukset säilyvät ja osallistuvat siittiöitä kuljettavan kivesverkon (rete testis) muodostukseen.  Tytöillä Wolffin tiehyen sikiökautisista jäänteistä säilyvät munasarjaliepeen epo- ja paroophoron –rakenteet ja emättimen yläosaan liittyvä Gartnerin kysta. Pojilla Müllerin tiehyitten ääripäistä säilyvät appendix testis ja utriculus prostaticus (eturauhaspohjukka). Eturauhanen (prostata) ja bulbouretraalirauhaset kehittyvät urogenitaalisinuksesta. Homebox-geenit osallistuvat molemmilla sukupuolilla sukupuolirauhastiehyitten jaokkeisen erilaistumisen säätelyyn.