RNAi
RNA-interferens (RNAi) är ett ganska nyupptäckt fenomen. Med RNAi förstås att dubbelsträngat RNA (dsRNA) spjälkar mRNA-molekyler på ett sekvenspecifikt sätt och därmed förhindrar att translation sker. Man tror att RNAi utvecklats för att skydda organismerna mot icke önskvärt genetiskt material. Med RNAi förhindras t.ex. replikation av virus samt funktionen hos rörligt genetiskt material. Den molekylära mekanismen bakom RNAi klarlades 1998 genom studier av i rundmasken Caenorhabditis elegans.
RNA-interferenssillä (RNAi) eli RNA-häirinnällä tarkoitetaan ilmiötä, jossa kaksijuosteinen RNA (dsRNA) hajottaa mRNA-molekyylejä sekvenssispesifisesti, ja estää siten niistä tapahtuvan translaation. RNA-häirinnän uskotaan kehittyneen suojaamaan organismeja ei-toivotulta geneettiseltä materiaalilta. Ilmiö estää mm. virusten replikaatiota sekä liikkuvien geneettisten elementtien toimintaa. RNAi:n molekylaarinen mekanismi selvitettiin vuonna 1998 sukkulamadolla (C. elegans) tehdyillä tutkimuksilla.
RNA-interferens startar i cellen då dsRNA-molekyler, som uppstått i samband med en virusinfektion eller vid cellens egen DNA-transkription, enzymatiskt spjälkas av ribonukleas till korta (21-23 nt) dubbelsträngade fragment, s.k. siRNA-molekyler (small interfering RNAs). Den ena, aktiva dsRNA-strängen binder därefter till mål-mRNA genom komplementär basparning. Detta leder till en specifik spjälkning och nedbrytning av mRNA.
RNA-häirintä solussa käynnistyy, kun virusinfektion yhteydessä tai solun oman DNA-transkription yhteydessä syntyneet dsRNA-molekyylit pilkotaan ribonukleaasien toimesta lyhyiksi (21-23 nt) kaksijuosteisiksi fragmenteiksi, siRNA-molekyyleiksi (small interfering RNAs). Toinen, aktiivinen dsRNA-juoste sitoutuu kohde-mRNA:n komplementaariseen sekvenssiin, mikä johtaa mRNA:n spesifiseen katkaisuun ja hajottamiseen.
RNAi används allmänt inom molekylärbiologin. Med denna metod är det möjligt att specifikt blockera vissa gener. Sedan kan man studera vilken effekt avsaknaden av en viss genprodukt har i cellen. I kliniska försök stävar man till att med hjälp av RNAi finna botemedel för bl.a. cancer, hjärt- och kärlsjukdomar samt vissa virusinfektioner (bl.a. HIV).
Forskarna Andrew Fira och Craig Mello fick Nobelpriset i medicin år 2006 för upptäckten av RNAi.
RNA-häirintää käytetään laajalti hyödyksi geenitutkimuksessa, koska sen avulla voidaan spesifisesti hiljentää tiettyjen geenien toiminta, ja tutkia täten geenituotteen puuttumisen vaikutuksia solun toimintaan. Kliinisissä sovelluksissa RNAi:n avulla on pyritty etsimään hoitokeinoa mm. syöpään, sydän- ja verisuonitauteihin sekä tiettyihin virusinfektioihin (mm. HIV). RNAi:n löytäneet tutkijat Andrew Fire ja Craig Mello saivat työstään lääketieteen Nobelin palkinnon vuonna 2006.
