Vasta-aineet
Koska jokainen vasta-aine on spesifinen tietylle antigeenille, elimistön täytyy kyetä tuottamaan suuria määriä erilaisia vasta-aineita. Immunoglobuliinimolekyylien vakio-osia koodaavat C-geenit, ja vaihtelevia osia vastaavasti V-geenit. V-geenejä esiintyy genomissa useita kymmeniä, kun taas C-geenejä vain muutamia. V- ja C-geenit yhdistyvät imusolujen kypsymisvaiheessa somaattisen rekombinaation seurauksena erilaisiksi yhdistelmiksi siten, että yksittäisen imusolun muodostama soluklooni tuottaa vain yhtä immunoglobuliinia.
Eri immunoglobuliinien biologiset toiminnot ovat erilaiset, joten eri immunoglobuliinien tuotanto vaihtelee ajallisesti antigeenille altistumisen jälkeen. Ensimmäisinä vereen ilmaantuvat muutamien päivien viiveellä IgM-luokan vasta-aineet, joita seuraavat IgG- ja IgE-luokan vasta-aineet. Noin 80 % ihmisen immunoglobuliineista kuuluu IgG-luokkaan, jotka toimivat erityisesti sekundaarisissa infektioissa. IgA-luokan immunoglobuliineja (10-15% immunoglobuliineista) esiintyy erityisesti suolen ja maitorauhasten eritteissä. IgD-immunoglobuliinit (< 1 %) esiintyvät B-imusolujen ja vastaavasti IgE-immunoglobuliinit (< 0,01 %) basofiilisten granulosyyttien ja syöttösolujen pinnalla.
