Rasvahappojen synteesi
Rasvahapot toimivat sekä triasyyliglyserolien että fosfolipidien rakenneosina ja niiden synteesin reaktiot ovat pääpiirteissään samat sekä prokaryooteilla että eukaryooteilla. Suurimmalla osalla organismeja (myös nisäkkäillä) rasvahappojen synteesi tapahtuu solulimassa, mutta kasvisoluissa se tapahtuu viherhiukkasissa.
Kuten rasvahappojen hapetus energiantuotannossa, myös niiden synteesi tapahtuu kaksi hiiltä kerrallaan, tosi eri reittiä. Hapetusreaktiossa rasvahappo hajotetaan kaksihiilisiksi asetyyli-KoA-molekyyleiksi. Synteesi puolestaan alkaa sillä, että asetyyli-KoA:han lisätään yksi hiili (CO2), jolloin syntyy malonyyli-KoA. Seuraavaksi malonyyli-KoA:lta siirretään kaksi hiiltä pidentyvään rasvahappoon ja yksi hiili vapautuu hiilidioksidina. Malonyyli-KoA:n muodostumisessa kuluu yksi ATP-molekyyli ja rasvahappoketjun pidentymisessä kaksi NADPH-molekyyliä. Rasvahappoketju pitenee kaksi hiiltä kerrallaan muodostaen lopulta palmitaatin (palmitiinihapon), 16 hiilen pituisen tyydyttyneen rasvahapon. Yhden palmitaattimolekyylin muodostumisessa on alkuperäiseen asetaattiryhmään lisätty yhteensä seitsemän kahden hiilen ryhmää ja tähän on kulunut yhteensä 7 ATP- ja 14 NADH-molekyyliä. ATP-molekyylien energiaa tarvitaan kiinnittämään kolmas hiili malonyyli-KoA:n muodostuessa ja NADPH:n pelkistysvoimaa pelkistämään rasvahappoketjun pidentyessä syntyvät kaksoissidokset.










