Munasolujen synty
Kehittyvän munasarjan alkuitusolut erilaistuvat
alkumunasoluiksi eli oogonioiksi. Mitoottisten jakautumisten jälkeen ne
muodostavat
kolmannen raskauskuukauden lopulla soluryppäitä, joita ympäröi litteät
epiteelisolut. Yhden soluryppään alkumunasolut ovat todennäköisesti
peräisin yhdestä kantasolusta, kun taas yhdenkertaisena esiintyvät epiteelisolut (follikulaarisolut)
ovat peräisin munasarjaa peittävästä pintaepiteelistä. Kun munarakkula kasvaa, follikulaariset solut muuttuvat kuutiomaisiksi ja muodostavat useita solukerroksia. Ne myös erittävät (yhdessä munasolun kanssa) munasolun pinnalle glykoproteiineja, jotka muodostavat kettomaisen rakenteen munasolun ympärille (zona pellucida). Ketto sisältää siittiöreseptoreita sekä molekyylejä, jotka ovat tärkeitä hedelmöitykselle ja sen jälkeiselle kehitykselle.