B-solut
Immuunijärjestelmän soluista ainoastaan B-solut pystyvät tuottamaan vasta-aineita. Vasta-aineet eli immunoglobuliinit (Ig) ovat veren runsaimpia proteiineja, jotka muodostavat noin 20 % plasman kokonaisproteiinipainosta.
Jokainen B-soluklooni tuottaa vain yhdenlaista vasta-ainetta, joka pystyy sitomaan spesifistä antigeeniä. Solut ilmentävät vasta-aineita solukalvollaan sekä erittävät niitä ulos solusta. Solukalvolle kiinnittyneet vasta-aineet toimivat antigeenireseptoreina (B cell receptors, BCRs). Jokainen antigeenireseptori on liittynyt lukuisiin transmembraaniproteiineihin, jotka aktivoivat signaalinvälitysreittejä antigeenin sitoutuessa reseptoriin.
Kun antigeeni auttaja-T-solun avustamana aktivoi naiivin B-solun tai muistisolun, solu proliferoituu ja erilaistuu vasta-ainetta tuottavaksi ja erittäväksi efektorisoluksi. Efektorisolut erittävät suuria määriä liukoisia vasta-ainemolekyylejä, joiden antigeenia sitova kohta on identtinen solun pinnalla esiintyvien antigeenireseptoreina toimivien vasta-ainemolekyylien kanssa. Efektori-B-solujen kypsimmille muodoille, plasmasoluille, on tyypillistä rER:n esiintyminen runsaana, koska vasta-aineiden tuotanto on vilkasta: yksittäinen plasmasolu erittää noin 5000 vasta-ainemolekyyliä sekunnissa. Vaikka suurin osa plasmasoluista kuolee muutamassa päivässä, osa säilyy luuytimessä tuottaen vasta-ainetta vereen kuukausien tai vuosien ajan.
