Virusten rakenne
Virukset rakentuvat yksinkertaisimmillaan genomista ja sitä ympäröivästä proteiinikuoresta eli kapsidista. Joillain viruksilla nukleokapsidia ympäröi vielä lipidikalvosta ja siihen uponneista proteiineista koostuva vaippa.
Kapsidi
Kapsidi (engl. capsid, coat, shell) rakentuu yksittäisistä proteiinimolekyyleistä, jotka ovat järjestäytyneet nukleiinihapon ympärille. Kapsidi voi olla muodoltaan sauvamainen tai pyöreä. Sauvamaiset virukset ovat symmetrialtaan helikaalisia, pyöreät ikosahedraalisia. Useimmilla viruksilla kapsidi rakentuu muutamista erilaisista rakenneproteiineista, jotka järjestäytyvät suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Näitä morfologisia yksiköitä kutsutaan kapsomeereiksi (engl. capsomere). Viruksen genomi ja sitä ympäröivä proteiinikuori muodostavat nukleokapsidiksi kutsutun rakenteen.
Nukleiinihappo
Virusten nukleiinihappo voi olla joko DNA:ta tai RNA:ta, yksi- tai kaksisäikeistä, lineaarinen tai sirkulaarinen. RNA virusten genomi voi olla myös segmentoituneena useiksi eri molekyyleiksi. Virusten genomi on kooltaan huomattavasti pienempi kuin eukaryootti- tai bakteerisoluilla ja siinä olevien geenien määrä vaihtelee.
Viruksen entsyymit
Jotkin virukset sisältävät entsyymejä, jotka osallistuvat infektioprosessiin. Viruksella saattaa olla esimerkiksi oma nukleiinihappopolymeraasi, joka toimii transkriptiossa (RNA virukset). Esimerkiksi retrovirukset sisältävät käänteiskopioijaentsyymiä, jota ne tarvitsevat RNA-genominsa kopioimiseksi DNA-muotoon. Virusten sisältämät entsyymit voivat toimia myös soluun sisäänmenovaiheessa tai solusta vapatumisvaiheessa (esim. neuraminidaasit, bakteriofaagien lysotsyymi).
Vaippa
Joillain viruksilla nukleokapsidia ympäröi lipideistä koostuva kaksoiskerroksinen kalvorakenne, vaippa, joka on peräisin isäntäsolusta. Vaippaan on uponneena viruksen koodaamia proteiineja, yleensä glykoproteiineja, joilla on tehtävä isäntäsolun tunnistamisessa ja infektion aloitamisessa.
