Mitokondrioiden alkuperä ja lisääntyminen
Mitokondrioiden oletetaan olleen alun perin itsenäisiä bakteereja, jotka ovat sopeutuneet elämään eukaryoottisolujen sisällä symbioottisessa suhteessa (ns. endosymbioottinen bakteeri). Mitokondriot ovat liittyneet osaksi eukaryoottisoluja ainakin kaksi miljardia vuotta sitten. Mitokondrion esi-isän ajatellaan olleen α-proteobakteeri (eräs ei-fotosynteettinen bakteeri), vaikka enää alle puolet mitokondrion proteiineista voidaan havaita lähisukulaisiksi tämän bakteerin proteiinien kanssa. Osa mitokondrion esi-isän geeneistä on tuhoutunut endosymbioottisen elämän aikana ja osa on siirtynyt tumaan. Osa tuman DNA:ssa sijaitsevista mitokondrion proteiinien geeneistä ei kuitenkaan ole homologisia bakteerien geenien kanssa. Tällaiset geenit ovat syntyneet endosymbioottisen elämän aikana.
Mitokondriolla on omia ribosomeja, jotka kootaan mitokondriossa tumassa tuotetuista proteiineista ja mitokondriossa tuotetuista rRNA-molekyyleistä. Yleensä mitokondrion rRNA-molekyylit ovat 70S kokoisia kuten bakteereilla (muualla eukaryoottisolussa 80S). Nisäkkäiden ribosomit ovat kuitenkin vain 55S kokoisia. Niissä proteiinit ovat korvanneet osan ribosomin RNA-rakenteista, joten RNA on pienentynyt 55S kokoon. Nisäkkäiden mitokondrioiden ribosomit ovatkin suurempia kuin bakteerien, koska niissä on niin runsaasti proteiineja. Näitä proteiineja ei esiiny bakteerien tai eukaryoottien ribosomeissa, vaan vain mitokondrioiden ribosomeissa, ja ne edustavat endosymbioottisen elämän aikana syntyneitä mitokondrion proteiineja.