en fi se
not available not available not available
www.solunetti.fi
solunetti  sanasto
histologia
kehitysbiologia
patologia
solubiologia

V

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö kaikki


ValejalkaSyn. pseudopodi. Joillain yksisoluisilla eliöillä esiintyvä sekä monisoluisten eliöiden fagosytoivien solujen pinnasta ajoittain työntyvä uloke, jonka avulla solu voi liikkua. Valejalkoja ovat mm. levymäiset lamellipodit ja rihmamaiset filopodit. Valejalkojen toiminta perustuu mikrofilamenttien toimintaan.
Valekerrostunut epiteeliYhdenkertainen epiteeli, jonka solujen tumat esiintyvät eri tasoissa, ja epiteeli näyttää sen vuoksi kerrostuneelta. Valekerrostunutta epiteeliä esiintyy vain tietyissä kudoksissa.
ValkosoluKts. leukosyytti.
Valkuaisaine (proteiini)koostuu ketjumaisesti toisiinsa peptidi-sidoksella liittyneistä aminohapoista (20 erilaista)
Vasara(Malleus) Yksi välikorvan kolmesta kuuloluusta, joka on kiinni tärykalvossa.
Vasta-aineUsein syn. immunoglobuliini. Imusolujen tuottamia proteiineja, jotka ovat spesifisesti muodostuneet tiettyä elimistölle vierasta ainetta eli antigeeniä vastaan. Vasta-aineet voivat olla reseptorivasta-aineita (imusolujen solukalvolle kiinnittyneitä antigeenien reseptoreita) tai liukoisia (veriplasmassa sijaitsevia plasmasolujen tuottamia) vasta-aineita.
VerihiutaleKts. trombosyytti.
VerinahkaIhossa orvaskeden alla sijaitseva runsaasti verisuonia ja hermopäätteitä sisältävä sidekudoskerros, josta ihon karvatupet sekä hiki- ja talirauhaset ovat lähtöisin.
VerkkokalvoKamerasilmän takaseinämän sisin kerros, jossa on useita solukerroksia. Verkkokalvossa näköakselin kohdalla on keltatäplä (macula lutea), jonka keskikuopassa sijaitsee tarkan näön alue.
VetysidosEi-kovalenttinen sidos, jossa vetyatomin ja voimakkaasti elektronegatiivisen atomin (kuten F, Cl, O ja N) välille muodostuu vetovoima. Vetysidokset stabiloivat mm. biologisten makromolekyylien avaruusrakenteita. Yksittäinen vetysidos on heikko, mutta niiden voima on additiivinen.
VitrifikaatioNesteen muuttuminen lasijääksi kiteitä muodostamatta.
VmaxEntsyymin katalysoiman reaktion suurin mahdollinen reaktionopeus, kun entsyymi on saturoitunut substraatilla.
VyöliitosZonulae adherens. Erityisesti epiteelisoluissa esiintyvä vyömäinen soluliitos. Vyöliitokset ympäröivät epiteelisoluja vapaan pinnan läheisyydessä heti tiiviin liitoksen alla. Solut kiinnittyvät toisiinsa kadheriinien välityksellä, joiden sytoplasmiset osat ovat yhteydessä solutukirangan proteiineihin (mm. aktiiniin) α- ja β-kateniinien välityksellä.
VälikorvaNisäkkäiden korvan tärykalvon jälkeinen osa (täryontelo), joka on ilman täyttämä ontelo, ja josta on korvatorven kautta yhteys nenänieluun. Kuuloluut (vasara, alasin ja jalustin) sijaitsevat välikorvassa.
Välimuotoinen epiteeliVirtsanjohtimessa, virtsarakossa ja virtsaputken alkuosassa esiintyvä epiteeli, jonka rakenne vaihtelee riippuen siitä, onko elin lepo- vai venytystilassa.
VärekarvaSolun pinnan suhteellisen lyhyt ripsimäinen muodostelma, joka liikkuu aktiivisesti. Värekarvat peittävät solupintaa usein laajasti, jolloin ne saavat aikaan aaltomaisen liikkeen. Värekarvoja esiintyy erityisesti erilaisten tiehyiden seinämien soluissa (hengitysteissä, munanjohtimessa). Värekarvojen rakenne muodostuu mikrotubuluksista (ns. 9 + 2 rakenne).
VärikalvoSyn. iiris. Kamerasilmässä linssin edessä toimiva himmennin, jonka pigmenttisolut antavat silmälle sen ominaisen värin. Värikalvon keskellä on silmän mustuainen eli pupilli, joka laajenee tai pienenee värikalvon sileiden lihasten toimesta ympäristön valaistuksesta riippuen.