en fi se
not available not available not available
www.solunetti.fi
solunetti  sanasto
histologia
kehitysbiologia
patologia
solubiologia

T

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö kaikki


T-putkijärjestelmäLuustolihas- ja sydänlihassolujen solukalvosta lähtevä ja solun sisään poikittain työntyvien putkien järjestelmä, jonka kautta aktiopotentiaali pääsee leviämään lähelle sarkoplasmakalvostoa ja indusoimaan sieltä tapahtuvan kalsiunionien vapautumisen.
TaksiaEläinten tai liikkuvien solujen harjoittama suuntausliike ärsykettä kohti (positiivinen taksia) tai siitä poispäin (negatiivinen taksia).
TappisoluSilmän verkkokalvon valoaistinsolu, joiden toimintaan värien näkeminen perustuu. Tappisolut ovat valolle epäherkempiä kuin sauvasolut.
TeekasoluMunarakkulan kaksiosaisen pintakerroksen muodostavia soluja, jotka osallistuvat munarakkulan tuottamien hormonien synteesiin.
TelofaasiTumanjakautumisen viimeinen vaihe, jossa kromosomit saavuttavat tumasukkulan vastakkaiset poolit ja alkavat dekondensoitua.
TelomeeritEukaryoottien kromosomien päissä sijaitsevat lyhyet, toistuvat DNA-segmentit, jotka suojaavat kromosomia pilkkoutumiselta. Telomeerit lyhenevät jokaisen solunjakautumisten yhteydessä rajoittaen solun jakautumiskertoja.
TEMTransmissio- eli läpäisyelektronimikroskopia. Suurennettu kuva tarkasteltavasta kohteesta muodostetaan näytteen läpi kulkevien elektronien avulla.
TertiäärirakennePolypeptidiketjun osien laskostuminen suhteessa toisiinsa siten, että ne muodostavat proteiinin kokonaisrakenteen. Proteiinin tertiäärirakenteessa aminohappoketjussa kaukana toisistaan olevat aminohapot sekä erilaiset sekundaarirakenteet ovat vuorovaikutuksessa toisiinsa.
Tiivis liitosZonulae occludens. Viereisten epiteelisolujen apikaalisissa osissa esiintyvä soluliitos, jonka kohdalla vierekkäisten solujen solukalvot ovat tiiviisti kiinni toisissaan nauhamaisten transmembraaniproteiinien (okkludiini, klaudiinit) avulla. Tiiviit liitokset muodostavat hyvän läpäisyesteen soluvälitilan aineille vesi mukaan lukien.
Tiivis luuLuun tiivis pintaosa.
ToisiolähettiSolun toimintaa säätelevien aineiden vaikutusta solun sisällä välittävä yhdiste kuten kalsiumioni (Ca2+).
Totipotentti soluKaikkikykyinen solu, joka pystyy jakautumaan ja erilaistumaan elimistön jokaiseksi solutyypiksi, mukaan lukien ekstraembryonaaliset kudokset. Eläimillä totipotentteja soluja ovat hedelmöittyneet munasolut ja niiden varhaiset jakautumisasteet. Totipotentti solu pystyy muodostamaan uuden yksilön.
TrakeidiSyn. putkisolu. Vettä kuljettava solutyyppi paljassiemenisten kasvien puusolukossa eli ksyleemissä.
TransduktioBakteriofagien välityksellä tapahtuva DNA:n siirtyminen bakteerisolusta toiseen.
Transformaatio1. Bakteereilla geneettisen informaation siirtyminen paljaiden DNA-molekyylien välityksellä solusta toiseen lajinsisäisesti tai lajien välisesti. 2. Eliön genomin keinotekoinen muokkaaminen siirtämällä siihen vierasta DNA:ta kokeellisesti. 3. Normaalin solun muuntuminen syöpäsoluksi.
Transkriptiotarkoittaa DNA:n emäsjärjestyksen muuntamista komplementaariseksi RNA-jaksoksi, transkriptio tapahtuu tumassa
Translaatiotarkoittaa RNA:n emäsjärjestyksen muuntamista vastaavaksi proteiinin aminohappojärjestykseksi. Aminohappojärjestyksen määrää ns. universaalinen koodi, jossa kolmen emäksen jakso määrää yhden aminohapon paikan. Translaatiota tapahtuu tuman ulkopuolella ribosomien avulla
TranslokaatioRakenteellinen kromosomipoikkeavuus, jossa perintöainesta siirtyy tai vaihtuu kahden, joskus kolmen kromosomin kesken.
Transmembraaninen kalvoproteiiniTransmembraaniset kalvoproteiinit ovat integraalisia kalvoproteiineja, jotka läpäisevät kalvon kokonaan, ja joilla on domeeneja sekä kalvon sytosolisella että ekstrasellulaarisella puolella. Joillain integraalisilla kalvoproteiineilla on vain yksi kalvon lävistävä segmentti, joillain niitä on useita.
TranssytoosiTapahtuma, jossa solun sisälle endosytoottisesti otetut rakkulat kulkevat suoraan soluliman läpi, ja vapauttavat sisältönsä solun eri pinnalle (esim. endoteelisoluissa).
tRNASiirtäjä-RNA. Lyhytjuosteinen ribonukleiinihappo, joka kuljettaa proteiinisynteesissä aminohapon ribosomille. tRNA kiinnittyy antikodoninsa avulla vastaavaan lähetti-RNA:ssa olevaan kodoniin, ja vastaa näin kuljettamansa aminohapon liittymisestä oikeaan kohtaan muodostuvassa polypeptidiketjussa.
TrofoblastiBlastokystivaiheessa olevan alkion ekstraembryonaalinen solukerros, josta muodostuu istukan sikiönpuoleinen osa sekä osa alkiokalvoista.
TrombosyyttiLuuytimessä megakaryosyyteistä kuroutumalla syntyvä verihiutale. Verihiutaleet osallistuvat verisuonten seinämien vaurioiden korjaamiseen ja veren hyytymiseen.
TsygoteeniMeioosin ensimmäisen profaasin toinen vaihe, jossa homologiset kromosomit alkavat pariutua.
TumahuokonenTumakotelon tynnyrimäinen huokoskompleksi, jonka läpi makromolekyylien siirtyminen tumakotelon läpi on mahdollista. Tumahuokosen seinämät muodostuvat proteiinialayksiköistä, joiden välityksellä tumakotelon ulko- ja sisäkalvot ovat liittyneet toisiinsa.
TumajyvänenRunsaasti ribosomaalista RNA:ta sisältävä pallomainen, tuman sisällä sijaitseva jyväinen rakenne, jossa ribosomit kootaan.
TumakoteloTumaa rajaava kahdesta lipidikaksoiskalvosta muodostunut rakenne.
TumalevyLevymäinen rakenne, jonka muodostavat tumakotelon sisemmän kalvon sisäpintaan kiinnittyneet lamiiniproteiinit A, B ja C. Tumalevy antaa mekaanista tukea tumakotelolle ja toimii kromatiinin kiinnittymisalustana.
TumasukkulaSyn. Sukkularihmasto. Eukaryoottisoluissa solunjakautumisen aikana esiintyvä mikrotubulusten muodostama kaksinapainen säiekimppu, joka ohjaa kromosomien liikettä ja soluliman jakautumista.
Tunica adventitiaVerisuonen seinämän sidekudoksinen ulkokalvo, joka koostuu pääasiassa kollageenista ja elastisista säikeistä.
Tunica intimaVerisuonen seinämän sisäkalvo, joka koostuu endoteelista, tyvikalvosta ja endoteelin alaisesta sidekudoskerroksesta.
Tunica mediaVerisuonen seinämän keskikalvo, joka koostuu sidekudoksesta ja sileistä lihassoluista.
TylakoidikalvostoViherhiukkasen sisällä oleva kalvojärjestelmä, joissa yhteyttäminen tapahtuu.
TyrosiinikinaasiProteiini, jolla on kyky fosforyloida toisten proteiinien tyrosiineja ja siten vaikuttaa niiden aktiivisuuteen.
TyvikalvoLaminiinista, muista proteoglykaaneista sekä kollageeneista muodostunut epiteelisolujen tyvessä oleva solukalvon ulkopuolinen kalvo, joka toimii epiteelisolujen kiinnittymisalustana, ja rajaa epiteelin ja sidekudoksen. Tyvikalvon muodostumiseen osallistuvat sekä epiteelisolut että sidekudossolut. Tyvikalvo toimii tärkeänä aineiden ja solujen kulkeutumista säätelevänä rakenteena erilaisten ontelo- ja putkirakenteiden (mm. verisuonten) seinämissä.
TyvikerrosIhon orvaskeden lähinnä verinahkaa oleva solukerros, jossa ihon kantasolut jakautuvat.
Tyydyttymätön yhdisteOrgaaninen yhdiste, jonka jotkut hiili-hiilisidokset ovat kaksois- tai kolmoissidoksia. Jos yhdisteessä on useita kaksois- tai kolmoissidoksia, sitä kutsutaan monityydyttymättömäksi.
Tyydyttynyt yhdisteYhdiste, jonka kaikki hiili-hiilisidokset ovat yksinkertaisia.