T

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö kaikki

T-putkijärjestelmä	Luustolihas- ja sydänlihassolujen solukalvosta lähtevä ja solun sisään poikittain työntyvien putkien järjestelmä, jonka kautta aktiopotentiaali pääsee leviämään lähelle sarkoplasmakalvostoa ja indusoimaan sieltä tapahtuvan kalsiunionien vapautumisen.
Taksia	Eläinten tai liikkuvien solujen harjoittama suuntausliike ärsykettä kohti (positiivinen taksia) tai siitä poispäin (negatiivinen taksia).
Tappisolu	Silmän verkkokalvon valoaistinsolu, joiden toimintaan värien näkeminen perustuu. Tappisolut ovat valolle epäherkempiä kuin sauvasolut.
Teekasolu	Munarakkulan kaksiosaisen pintakerroksen muodostavia soluja, jotka osallistuvat munarakkulan tuottamien hormonien synteesiin.
Telofaasi	Tumanjakautumisen viimeinen vaihe, jossa kromosomit saavuttavat tumasukkulan vastakkaiset poolit ja alkavat dekondensoitua.
Telomeerit	Eukaryoottien kromosomien päissä sijaitsevat lyhyet, toistuvat DNA-segmentit, jotka suojaavat kromosomia pilkkoutumiselta. Telomeerit lyhenevät jokaisen solunjakautumisten yhteydessä rajoittaen solun jakautumiskertoja.
TEM	Transmissio- eli läpäisyelektronimikroskopia. Suurennettu kuva tarkasteltavasta kohteesta muodostetaan näytteen läpi kulkevien elektronien avulla.
Tertiäärirakenne	Polypeptidiketjun osien laskostuminen suhteessa toisiinsa siten, että ne muodostavat proteiinin kokonaisrakenteen. Proteiinin tertiäärirakenteessa aminohappoketjussa kaukana toisistaan olevat aminohapot sekä erilaiset sekundaarirakenteet ovat vuorovaikutuksessa toisiinsa.
Tiivis liitos	Zonulae occludens. Viereisten epiteelisolujen apikaalisissa osissa esiintyvä soluliitos, jonka kohdalla vierekkäisten solujen solukalvot ovat tiiviisti kiinni toisissaan nauhamaisten transmembraaniproteiinien (okkludiini, klaudiinit) avulla. Tiiviit liitokset muodostavat hyvän läpäisyesteen soluvälitilan aineille vesi mukaan lukien.
Tiivis luu	Luun tiivis pintaosa.
Toisiolähetti	Solun toimintaa säätelevien aineiden vaikutusta solun sisällä välittävä yhdiste kuten kalsiumioni (Ca2+).
Totipotentti solu	Kaikkikykyinen solu, joka pystyy jakautumaan ja erilaistumaan elimistön jokaiseksi solutyypiksi, mukaan lukien ekstraembryonaaliset kudokset. Eläimillä totipotentteja soluja ovat hedelmöittyneet munasolut ja niiden varhaiset jakautumisasteet. Totipotentti solu pystyy muodostamaan uuden yksilön.
Trakeidi	Syn. putkisolu. Vettä kuljettava solutyyppi paljassiemenisten kasvien puusolukossa eli ksyleemissä.
Transduktio	Bakteriofagien välityksellä tapahtuva DNA:n siirtyminen bakteerisolusta toiseen.
Transformaatio	1. Bakteereilla geneettisen informaation siirtyminen paljaiden DNA-molekyylien välityksellä solusta toiseen lajinsisäisesti tai lajien välisesti. 2. Eliön genomin keinotekoinen muokkaaminen siirtämällä siihen vierasta DNA:ta kokeellisesti. 3. Normaalin solun muuntuminen syöpäsoluksi.
Transkriptio	tarkoittaa DNA:n emäsjärjestyksen muuntamista komplementaariseksi RNA-jaksoksi, transkriptio tapahtuu tumassa
Translaatio	tarkoittaa RNA:n emäsjärjestyksen muuntamista vastaavaksi proteiinin aminohappojärjestykseksi. Aminohappojärjestyksen määrää ns. universaalinen koodi, jossa kolmen emäksen jakso määrää yhden aminohapon paikan. Translaatiota tapahtuu tuman ulkopuolella ribosomien avulla
Translokaatio	Rakenteellinen kromosomipoikkeavuus, jossa perintöainesta siirtyy tai vaihtuu kahden, joskus kolmen kromosomin kesken.
Transmembraaninen kalvoproteiini	Transmembraaniset kalvoproteiinit ovat integraalisia kalvoproteiineja, jotka läpäisevät kalvon kokonaan, ja joilla on domeeneja sekä kalvon sytosolisella että ekstrasellulaarisella puolella. Joillain integraalisilla kalvoproteiineilla on vain yksi kalvon lävistävä segmentti, joillain niitä on useita.
Transsytoosi	Tapahtuma, jossa solun sisälle endosytoottisesti otetut rakkulat kulkevat suoraan soluliman läpi, ja vapauttavat sisältönsä solun eri pinnalle (esim. endoteelisoluissa).
tRNA	Siirtäjä-RNA. Lyhytjuosteinen ribonukleiinihappo, joka kuljettaa proteiinisynteesissä aminohapon ribosomille. tRNA kiinnittyy antikodoninsa avulla vastaavaan lähetti-RNA:ssa olevaan kodoniin, ja vastaa näin kuljettamansa aminohapon liittymisestä oikeaan kohtaan muodostuvassa polypeptidiketjussa.
Trofoblasti	Blastokystivaiheessa olevan alkion ekstraembryonaalinen solukerros, josta muodostuu istukan sikiönpuoleinen osa sekä osa alkiokalvoista.
Trombosyytti	Luuytimessä megakaryosyyteistä kuroutumalla syntyvä verihiutale. Verihiutaleet osallistuvat verisuonten seinämien vaurioiden korjaamiseen ja veren hyytymiseen.
Tsygoteeni	Meioosin ensimmäisen profaasin toinen vaihe, jossa homologiset kromosomit alkavat pariutua.
Tumahuokonen	Tumakotelon tynnyrimäinen huokoskompleksi, jonka läpi makromolekyylien siirtyminen tumakotelon läpi on mahdollista. Tumahuokosen seinämät muodostuvat proteiinialayksiköistä, joiden välityksellä tumakotelon ulko- ja sisäkalvot ovat liittyneet toisiinsa.
Tumajyvänen	Runsaasti ribosomaalista RNA:ta sisältävä pallomainen, tuman sisällä sijaitseva jyväinen rakenne, jossa ribosomit kootaan.
Tumakotelo	Tumaa rajaava kahdesta lipidikaksoiskalvosta muodostunut rakenne.
Tumalevy	Levymäinen rakenne, jonka muodostavat tumakotelon sisemmän kalvon sisäpintaan kiinnittyneet lamiiniproteiinit A, B ja C. Tumalevy antaa mekaanista tukea tumakotelolle ja toimii kromatiinin kiinnittymisalustana.
Tumasukkula	Synonyymi Sukkularihmasto. Eukaryoottisoluissa solunjakautumisen aikana esiintyvä mikrotubulusten muodostama kaksinapainen säiekimppu, joka ohjaa kromosomien liikettä ja soluliman jakautumista.
Tunica adventitia	Verisuonen seinämän sidekudoksinen ulkokalvo, joka koostuu pääasiassa kollageenista ja elastisista säikeistä.
Tunica intima	Verisuonen seinämän sisäkalvo, joka koostuu endoteelista, tyvikalvosta ja endoteelin alaisesta sidekudoskerroksesta.
Tunica media	Verisuonen seinämän keskikalvo, joka koostuu sidekudoksesta ja sileistä lihassoluista.
Tylakoidikalvosto	Viherhiukkasen sisällä oleva kalvojärjestelmä, joissa yhteyttäminen tapahtuu.
Tyrosiinikinaasi	Proteiini, jolla on kyky fosforyloida toisten proteiinien tyrosiineja ja siten vaikuttaa niiden aktiivisuuteen.
Tyvikalvo	Laminiinista, muista proteoglykaaneista sekä kollageeneista muodostunut epiteelisolujen tyvessä oleva solukalvon ulkopuolinen kalvo, joka toimii epiteelisolujen kiinnittymisalustana, ja rajaa epiteelin ja sidekudoksen. Tyvikalvon muodostumiseen osallistuvat sekä epiteelisolut että sidekudossolut. Tyvikalvo toimii tärkeänä aineiden ja solujen kulkeutumista säätelevänä rakenteena erilaisten ontelo- ja putkirakenteiden (mm. verisuonten) seinämissä.
Tyvikerros	Ihon orvaskeden lähinnä verinahkaa oleva solukerros, jossa ihon kantasolut jakautuvat.
Tyydyttymätön yhdiste	Orgaaninen yhdiste, jonka jotkut hiili-hiilisidokset ovat kaksois- tai kolmoissidoksia. Jos yhdisteessä on useita kaksois- tai kolmoissidoksia, sitä kutsutaan monityydyttymättömäksi.
Tyydyttynyt yhdiste	Yhdiste, jonka kaikki hiili-hiilisidokset ovat yksinkertaisia.