en fi se
not available not available not available
www.solunetti.fi
solunetti  sanasto
histologia
kehitysbiologia
patologia
solubiologia

P

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö kaikki


Pacinin kappaleSyvällä verinahassa tai ihonalaiskudoksessa, sisäelimissä ja jänteissä sijaisevia ihon hermopäätteitä, jotka aistivat painetta ja värinää. Pacinin kappale koostuu keskellä olevasta hermosäikeestä, jota ympäröivät ohuiden sidekudossälöjen muodostama kapseli.
PakyteeniMeioosin ensimmäisen profaasin kolmas vaihe, jossa synaptoneemakompleksi on muodostunut kokonaan. Pakyteenissä tapahtuu rekombinaatiota maternaalisen ja paternaalisen kromosomin välillä.
Panethin soluSuolirauhasten pohjaosassa esiintyviä avoeritteisiä lieriöepiteelisoluja, jotka erittävät mm. peptidaasia ja lysotsyymiä.
Panspermiaelämän kylväytyminen maapallolle ulkoavaruudesta
PapillaNysty, nystermä, esim. kielinystyt.
Parakriininen viestinvälitysPaikallinen soluviestintä
ParakriinirauhanenJoissain epiteelikudoksissa esiintyviä yksittäisiä soluja, joiden eritteet eivät siirry verenkiertoon, vaan vaikuttavat paikallisesti saman epiteelikudoksen soluihin diffuusion kautta.
ParenkyymiElimen peruskudos erotuksena tukikudoksesta eli stroomasta.
ParenkyymiKasvien perussolukko eli tylppysolukko.
ParietaalisoluKts. katesolu
Peptidoglykaanihappamia (anionisia) teikko- ja muramiinihappoa sisältäviä polysakkarideja.
Perifeerinen kalvoproteiiniPerifeeriset kalvoproteiinit ovat kalvoon heikoilla elektrostaattisilla sidoksilla kiinnittyneitä proteiineja, jotka sijaitsevat joko kalvon sytoplasmisella tai ekstrasellulaarisella puolella. Eniten tutkitut perifeeriset kalvoproteiinit sijaitsevat kalvon sytosolisella puolella, jossa ne muodostavat säikeisen verkoston tarjoten samalla mekaanista tukea kalvolle ja toimien integraalisten kalvoproteiinien ankkureina. Ne voivat toimia myös entsyymeinä, transmembraanisten signaaleiden välittäjinä sekä erityisinä päällysteproteiineina kuljetusvesikkeleissä.
PerikaryonSyn. sooma. Hermosolun solukeskus, jossa sijaitsee mm. tuma, rER (Nisslin aine), ribosomeja, mitokondrioita, Golgin laite, lysosomeja, mikrotubuluksia, neurofilamentteja sekä pigmenttijyväsiä. Lisäksi solulimassa voi olla erilaisia inkluusiokappaleita.
PerimysiumLihassyykimppuja ympäröivä sidekudoskalvo.
Perintöainesperintöaineksella voidaan laajasti ymmärtää koko DNA-määrää, joka koodittaa solulta sen jälkeläisille siirtyvää geeniainesta
PerisyyttiSidekudoksessa hiussuonten loppupään tai pikkulaskimon seinämissä endoteelisolujen ulkopuolella esiintyviä suhteellisen erilaistumattomia ja supistumiskykyisiä soluja, jotka lukuisten verisuonia ympäröivien haarojensa avulla voivat säädellä veren virtausta suonessa. Perisyytit voivat erittää myös vasoaktiivisia aineita ja tuottaa soluväliainetta.
Peyerin levyOhutsuolen distaalisessa osassa (sykkyräsuolessa) sijaitseva T- ja B-lymfosyyttejä sisältävien imukerästen kasautuma.
PikarisolutSyn. goblet-solut. Epiteelikudoksen limaa tuottavia soluja.
PilusF-plasmidin koodaama, konjugaation aikana DNA:n siirtoon osallistuva ripsimäinen rakenne, joka voi esiintyä Hrf- ja F+ -bakteerikannoissa.
PinealosyyttiKäpylisäkkeen erittävä solutyyppi.
PinosytoosiNesteen ottaminen solun sisälle solukalvosta muodostuvien rakkuloiden sisällä. Pinosytoosi on ei-spesifistä endosytoosia, eli se ei ole reseptorivälitteinen tapahtuma.
PistemutaatioYhden emäsparin suuruinen muutos DNA:n sekvenssissä. Yleensä yhden emäsparin muuttuminen toiseksi, mutta voi olla myös deleetio (yhden emäsparin puuttuminen) tai insertio (ylimääräinen emäspari).
PituisyyttiAivolisäkkeen takaosan hermotukikudoksen solutyyppi.
PlasmasoluB-imusolun aktivoituessa syntyvä solutyyppi, joka vastaa humoraalisesta immuunivasteesta tuottamalla vereen liukoisia vasta-aineita.
PlasmidiMm. bakteereilla tavattava ja molekyylibiologiassa geenisiirtoihin käytettävä kromosomiin kuulumaton periytyvä geneettinen elementti, joka replikoituu itsenäisesti.
Pluripotentti soluUseakykyinen solu, joka pysty erilaistumaan miksi tahansa aikuisen yksilön elimistön kudokseksi, paitsi ekstraembryonaaliseksi kudokseksi (sikiökalvosto).
PodosyyttiRunsashaarainen solutyyppi munuaisen glomeruluksen hiussuonten pinnalla ja keräsenkotelon sisäpinnalla. Podosyytit toimivat suodatusesteenä hiussuonen seinämässä.
Polaarinen molekyyliMolekyyli,jonka varaus on asymmetrinen eli polaarinen, esim. vesimolekyylissä vedyn voimakas (+)-varaus ja hapen (-)-varaus. Biologisesti tärkeissä polaarisissa molekyyleissä on yleensä yksi tai useampi elektronegatiivinen atomi, kuten O, N tai S.
Polymerisaatiokemiallisten perusyksiköiden rakentuminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Esimerkkeinä DNA:n, RNA:n, valkuaisaineiden, sokerien ja mm. solun tukirangan säikeiden rakentuminen
PolyploidiaKoko kromosomiston monistuminen esim. triploidia = kolme yksinkertaista kromosomistoa, tetraploidia = neljä yksinkertaista kromosomistoa jne. Yleistä kasveilla, mutta eläimillä johtaa yleensä vakaviin kehityshäiriöihin.
Polysakkaridisuuri, lukuisista toisiinsa sitoutuneista sokeriosista koostuva rakenne, joka voi olla sitoutuneena mm. valkuaisaineisiin ja lipideihin tai olla vapaana kuten glykogeeni, tärkkelys ja hyaluronaani
Prebioottinensoluevoluutioteoriassa käytetty termi, joka kuvaa aikaa ennen ensimmäisen solun rakentumista
PrimaarirakennePeptidisidoksin toisiinsa liittyneiden aminohappojen järjestys polypeptidiketjussa.
PrimaarisoluviljemäSoluviljelyolosuhteissa aikaansaatu soluviljelmä, joka on lähtöisin suoraan eläimen kudoksesta. Primaarisoluviljelmillä on yleensä rajallinen elinikä.
PrioniTodennäköisesti proteiinista muodostuva taudinaiheuttaja. Prionien uskotaan olevan eläimen oman genomin koodaamia ja normaalikudoksessa esiintyvän proteiinin väärin laskostuneita muotoja, jotka ovat erittäin kestäviä. Prionit aiheuttavat vakavia sairauksia eläimille ja ihmiselle.
ProfaasiSolunjakautumisen ensimmäinen vaihe.
Prokaryoottialkeistumallinen solu, jolla ei ole tumaa (esim. bakteerit)
Proksimaalinen tubulusMunuaistiehyen alkuosa, jossa tapahtuu alkuvirtsaan erittyneiden aineiden takaisinimeytymistä.
PromoottoriSyn. promootteri. Transkription aloituskohta DNA:ssa, johon RNA-polymeraasi kiinnittyy. Promoottoriin lukeutuvat myös geenin voimistajat ja vastaavat säätelyelementit.
ProstataSyn. eturauhanen. Miehen suurin lisäsukupuolirauhanen, joka jakautuu useisiin morfologisiin ja toiminnallisiin alueisiin. Eturauhanen ympäröi virtsaputken alkua, ja avautuu tiehyiden kautta virtsaputkeen.
Prosteettinen ryhmäEntsyymiin kovalenttisesti liittynyt metalli-ioni tai orgaaninen yhdiste (muu kuin proteiini), joka on välttämätön entsyymin toiminnalle.
ProteaasitProteiineja pilkkovia (proteolyyttisiä) entsyymejä.
ProteasomiSuuri tynnyrimäinen proteiinikompleksi, joka hajottaa proteiineja sytoplasmassa. Hajotettavien proteiinien kohdentaminen proteasomille tapahtuu ubikitiiniä kiinnittävien entsyymien toimesta.
Proteiini (valkuaisaine)koostuu ketjumaisesti toisiinsa peptidi-sidoksella liittyneistä aminohapoista (20 erilaista)
Proteoglykaanitmakromolekyyliperhe, jonka jäsenet määrittelyn mukaisesti koostuvat molekyyleistä, joissa proteiinirakenteeseen sitoutuu kovalentisti yksi tai useampia glykosaminoglykaaneja
Proto-onkogeenitEsisyöpägeenit. Koodaavat proteiineja, joilla on monia tehtäviä solun normaaleissa toiminnoissa. Voivat muuntua onkogeeneiksi eri mekanismeilla.
Pseudounipolaarinen neuroniSyn. valeyksinapainen. Hermosolu, jonka aksoni lähtee solukeskuksesta yhtenä haarana ja haarautuu myöhemmin kahdeksi aksoniksi.
PulpaHammasydin.
PunasoluSyn. erytrosyytti. Selkärankaisten veren hemoglobiinia sisältävä ja hengityskaasuja kuljettava punasolu.
PuolidesmosomiSyn. Hemidesmosomi. Pistemäinen soluliitos epiteelisolun basaalipinnalla, joka kiinnittää epiteelisolun sen alla olevaan tyvikalvoon.
PupilliSyn. mustuainen. Kamerasilmän värikalvon keskellä oleva aukko, jonka kokoa värikalvon sileät lihakset säätelevät silmään kohdistuvan valon määrän mukaan.
PuriiniemäsKahdesta heterosyklisestä renkaasta muodostunut emäs, joka on osana nukleosidien ja nukleotidien sekä nukleiinihappojen rakennetta. Nukleiinihappojen puriiniemäksiä ovat adeniini ja guaniini.
PyrimidiiniemäsYhden heterosyklisen 6-renkaan sisältävä emäs, joka on osana nukleotidien ja nukleosidien sekä nukleiinihappojen rakennetta. DNA:ssa esiintyviä pyrimidiiniemäksiä ovat sytosiini ja tymiini, RNA:ssa sytosiini ja urasiili.
PyruvaattiPalorypälehappo. Glykolyysin lopputuote, joka hapetetaan sitruunahappokierrossa aerobisessa energiantuotannossa. Anaerobisisessa energiantuotannossa pyruvaatti pelkistyy laktaatiksi (maitohappofermentaatiossa) tai etanoliksi (alkoholifermentaatiossa).
PääsoluMaharauhasen pepsinogeenia erittävä solu.