| NAD, NADH | Nikotiiniamidiadeniinidinukleotidi. Niasiinista saatava energiametaboliassa toimiva elektroneja vastaanottava ja luovuttava koentsyymi. |
| Nefroni | Kuorikerroksen ja ytimen alueelle sijoittuva munuaisen rakenteellinen ja toiminnallinen perusyksikkö, johon kuuluu munuaiskeränen, proksimaalinen ja distaalinen munuaistiehyt, niitä yhdistävä Henlen linko sekä kokoojaputki. |
| Negatiivivärjäys | Valo- ja elektronimikroskopiassa käytettävä menetelmä, jossa tarkasteltavan kohteen tausta värjätään, ja näytettä tarkastellaan tätä taustaa vasten. Tuloksena on negatiivisesti värjäytynyt eli vaaleana erottuva näyte tummaa taustaa vasten. Menetelmä soveltuu erityisesti pienten partikkelimaisten kohteiden tarkasteluun. |
| Nekroosi | Hallitsematon, tapaturmainen solukuolema |
| Neuroglia | Syn. Gliasolu. Keskushermoston tukisolut, jotka muodostavat hermotukikudoksen. Gliasoluihin kuuluvat oligodendrosyytit, astrosyytit, mikrogliasolut sekä ependyymasolut. |
| Neuroni | Hermosolu. Hermoston rakenteellinen ja toiminnallinen perusyksikkö, joka muodostuu tyypillisesti tuman sisältävästä solukeskuksesta, yhdestä viejähaarakkeesta sekä useista tuojahaarakkeista. |
| Neutrofiili | Valkosoluihin kuuluva, happamuudeltaan neutraaleilla väriaineilla värjäytyvä veren yleisin jyvässolutyyppi, joka toimii mm. fagosytoivana soluna kudostulehduksissa. |
| Niinisyy | Syn. nilasyy. Koppisiemenisten kasvien nilassa esiintyvä solutyyppi. |
| Nila | Syn. floeemi. Johtosolukkoihin kuuluva kasvisolukko, joka kuljettaa yhteyttämistuotteita. Nila muodostuu useista erilaisista solutyypeistä. |
| NMR | Ydinmagneettinen resonanssi (nuclear magnetic resonance). Resonanssi-ilmiö, joka havaitaan magneettikentässä, kun atomiytimen magneettinen momentti eli spin on nollasta eroava. |
| Nukleiinihappo | RNA- tai DNA-molekyyli, joka koostuu fosfodiesterisidosten yhteenliittämien nukleotidien ketjusta |
| Nukleoli, Nukleolus | tumajyvänen, jossa tapahtuu ribosomien alayksiköiden kokoaminen |
| Nukleosidi | Pentoosisokerista (RNA:ssa riboosi, DNA:ssa deoksiriboosi) ja puriini- tai pyrimidiiniemäksestä muodostuvia nukleiinihappojen ja nukleotidien rakenneosia. DNA:ssa emäksinä ovat adeniini, tymiini, guaniini ja sytosiini, joita vastaavat nukleosidit ovat adenosiini (tai deoksiadenosiini), tymidiini (deoksitymidiini), guanosiini (deoksiguanosiini) ja sytidiini (deoksisytidiini). |
| Nukleosomi | Eukaryoottien kromosomien rakenteen perusyksikkö, jossa DNA on kietoutuneena histoniproteiinien muodostaman ytimen ympärille. Nukleosomi muodostuu noin 200 nukleotidiparista. |
| Nukleotidi | Nukleosidin (pentoosisokeri ja puriini-/pyrimidiiniemäs) fosforihappoestereitä, joissa on 1-3 fosfaattiryhmää. Emäsosan perusteella nukleotidit ovat joko puriini- (emäksenä adeniini tai guaniini) tai pyrimidiininukleotideja (emäksenä sytosiini, urasiili tai tymiini). Nukleotidit ovat nukleiinihappojen ja joidenkin koentyymien (mm.FAD, NAD, NADP) rakenneosia. Lisäksi nukleotidit toimivat soluaineenvaihdunnassa (ATP) ja muissa solun toiminnoissa (GTP). |
sanasto
