M

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö kaikki

M-vaihe	Solusyklin vaihe, jossa mitoosi ja sytokineesi tapahtuvat.
Macula densa	Munuaistiehyen loppuosan seinämässä sijaitsevat morfologialtaan korkeat ja kapeat kemoreseptorisolut, jotka reagoivat munuaistiehyessä virtaavan virtsan koostumukseen.
Makrofagi	Veren monosyyteistä erilaistumisen seurauksena syntyviä fagosyyttisoluja, joita esiintyy sidekudoksessa.
Maligni	Pahanlaatuinen.
Malpighin keränen	Kts. munuaiskeränen.
MALT	mucus-associated (diffuse) lymphatic tissue. Yleisnimitys limakalvojen alaiselle koteloitumattomalle imukudokselle.
Marraskesi	Ihon orvaskeden kuollut pintakerros, jonka solut ovat keratinisoituneet.
Medulla	Ydin(kerros), esim. elimen ydinosa. Esim. medulla renis, munuaisen ydinosa.
Meioosi	Suvulliseen lisääntymiseen liittyvä solunjakautuminen, jossa kromosomi luku puoliintuu solun läpikäydessä kaksi tumanjakautumista mutta vain yhden kromosomien kahdentumisen eli replikaation.
Meissnerin kappale	Verinahan nystyissä sijaitseva nopeasti adaptoituva kosketustunnon reseptori, joita esiintyy huulissa, kämmen- ja jalkapohjissa sekä etenkin sormissa ja varpaissa. Meissnerin kappale muodostuu yhdestä tai kahdesta myelinisoitumattomasta hermopäätteestä, jotka kulkevat spiraalimaisesti litteiden Schwannin solujen väleissä. Rakennetta ympäröi sidekudoskapseli.
Melanosomi	Melaniinia sisältävä soluliman jyvänen, joita esiintyy ihon melanosyyteissä tai keratinosyytteissä, joihin melanosomit ovat siirtyneet melanosyyteistä.
Melanosyytti	Pääasiassa orvaskeden tyvisolukerroksessa esiintyvä solutyyppi, joka tuottaa melaniinipigmenttiä.
Meristeemi	Kasvien jakautumiskykynsä säilyttävää kasvusolukkoa.
Merkelin kiekko	Ihon orvaskeden tyvisolukerroksessa esiintyvä herkkä mekanoreseptori, joka muodostuu Merkelin solusta sekä siihen liittyvästä hermosyyn päätelevystä.
Merkelin solu	Ihon orvaskeden tyvisolukerroksessa sijaitsevia hitaasti adaptoituvia kosketustunnon reseptorisoluja, joiden sytoplasmassa esiintyy neuroendokriinisia rakkuloita. Merkelin soluja esiintyy etenkin alueilla, joilla ihon tuntoaisti on herkkä, kuten sormien, varpaiden, nenän ja silmäluomien alueella.
Mesangiosyytti	Munuaisen verisuonikeräsen tähtimäinen ja supistumiskykyinen solutyyppi. Mesangiosyytit sijaitsevat hiussuonen endoteelisolujen ja Bowmanin kotelon epiteelisolujen välissä. Niiden tehtävänä on säädellä hiussuonikeräsen seinämän läpi tapahtuvaa suodattumista ja toimia fagosyytteinä.
Mesenkyymi	Alkion alkeissidekudos, joka on peräisin mesodermistä. Mesenkyymin solujen maturaation ja proliferaation seurauksena muodostuvat aikuisen yksilön side- ja lihaskudos, vaskulaari- ja urogenitaalijärjestelmät sekä ruumiinontelon herakalvot.
Mesodermi	Monisoluisen eläinalkion keskimmäinen solukerros kolmesta alkiokerroksesta.
Mesosomi	lähes kaikissa alkeistumallisissa esiintyvä solukalvon muodostama, kierremäinen solun sisään kääntyvä poimu
Mesoteeli	Yksilönkehityksen aikana mesodermistä kehittyvä epiteelikudos, joka verhoaa sydänpussia, keuhkopussia ja vatsaonteloa.
Metafaasi	Mitoottisen ja meioottisen solunjakautumisen se vaihe, jossa kromosomit ovat asettuneet jakotasoon sukkalarihmojen ohjaamina. Meioosin ensimmäisessä metafaasissa kromosomit asettuvat jakotasoon pareittain, meioosin toisessa jaossa ja mitoosissa kromosomit asettuvat jakotasoon yksittäin.
Metafaasi	Solunjakautumisen keskivaihe, jossa kromosomit ovat asettuneet jakotasoon.
MHC-molekyyli	Selkärankaisten solujen solupinnalla esiintyviä glykoproteiineja, jotka toimivat kudosantigeeneinä sekä antigeenien esittelyssä immunologisissa reaktioissa.
Michaelis-Mentenin vakio	Km. Vastaa entsyymireaktion substraattipitoisuutta, jolla entsyymin katalysoiman reaktion reaktionopeus on puolet maksimaalisesta nopeudesta.
Michaelis-Mentenin yhtälö	Entsyymikinetiikkaan liittyvä matemaattinen yhtälö, joka kuvaa entsyymin toimintanopeuden suhdetta substraatin pitoisuuteen Michaelis-Mentenin kinetiikkaa noudattavien entsyymien katalysoimissa reaktioissa.
Mikrogliasolu	Keskushermoston hermotukikudoksen solutyyppi, joka kykenee fagosytoosiin.
Mikrovillus	Solukalvon erilaistuma, pituudeltaan noin 0,5-5 μm:n kokoinen sormimainen lisäke, joita esiintyy etenkin absorptioon erilaistuneiden epiteelisolujen vapaalla pinnalla. Mikrovilluksia esiintyy mm. suolen ja munuaistiehyen epiteelisoluissa (yhdessä solussa usein tuhansia), joissa ne lisäävät imeytymispinta-alaa moninkertaisesti.
miRNAs	(MicroRNAs). Pieniä (21-23 nt:n pituisia) RNA-molekyylejä, joita koodataan useilta genomin alueilta, ja joiden tehtäviä ei vielä täysin tunneta. miRNA:t toimivat mm. mRNA:n hiljentämisessä.
Mitoosi	Solunjakautuminen, jossa tumanjakautumisen ja sytokineesin kautta syntyy kaksi geneettisesti identtistä solua.
Monoklonaalinen vasta-aine	Hybridoomasolukannan tai B-imusolukloonin tuotama vasta-aine, joka tunnistaa antigeenista yhden epitoopin.
Monosyytti	Selkärankaisten veren suurikokoisin, yksitumainen valkosolutyyppi. Monosyytit kypsyvät luuytimessä, josta ne siirtyvät verenkierron kautta kudoksiin ja erilaistuvat kudosmakrofageiksi (Kuppferin soluiksi maksassa, valkoisen ytimen makrofageiksi pernassa, mikroglioiksi keskushermostossa, osteoklasteiksi luukudoksessa sekä makrofageiksi keuhkorakkuloissa). Kudosmakrofagit osallistuvat elimistön immuunipuolustukseen fagosytoimalla ja tuhoamalla elimistölle vieraita aineita, kuten mikrobeja ja muita vierasaineita. Monosyytti-makrofagit toimivat myös antigeeniä esittelevinä soluina T-imusoluille.
Moottoriproteiinit	Proteiineja, jotka liikkuvat solutukirangan komponentteja pitkin ATP:n energian avulla ja osallistuvat solun kuljetustapahtumiin kuljettaen mukanaan lastia (esim. ribonukleoproteiinipartikkeleita, vesikkeleitä, soluorganelleja). Kinesiinit, dyneiinit ja myosiinit muodostavat moottoriproteiinien kolme superperhettä, joista kinesiinit ja dyneiinit liikkuvat mikrotubuluksia pitkin, myosiinit mikrofilamentteja pitkin.
Morula	Alkion muurainaste. Hedelmöittyneen munasolun peräkkäisistä jakautumisista monisoluisten eläinten alkionkehityksen alkuvaiheessa syntyvä pyöreä ja umpinainen blastomeerisolujen ryhmä.
MPF	Maturation-promoting factor. Sykliinistä riippuvaisen kinaasin ja sykliinin muodostama kompleksi, joka säätelee solusyklin M-vaiheeseen siirtymistä.
mRNA	Lähetti-RNA. DNA:n transkriptiossa syntyvä yksinauhainen RNA, joka toimii proteiinisynteesissä muodostuvan polypeptidin mallina eli templaattina. Lähetti-RNA:n nukleotidijärjestys on komplementaarinen sitä vastaavan geenin DNA-juosteen kanssa, ja se transloituu proteiinisynteesissä polypeptidin aminohappojärjestykseksi.
Mukoosa	Limakalvo, joka peittää sisäelinten (esim. hengitystiet, ruoansulatuskanavan ontelot ja tiehyet) sisäpintaa. Limakalvo muodostuu epiteelistä sekä sen alla olevasta rauhasia ja imusoluja sisältävästä sidekudoksesta. Ruoansulatuskanavassa sidekudoksen alla on limakalvon alainen lihaskerros.
Mukoosirauhanen	Rauhanen, jonka solut erittävät sekä hyvin hiilihydraattipitoista että koostumukseltaan viskoosia ja limaista eritettä.
Multipolaarinen neuroni	Hermosolu, jossa on yksi aksoni ja kaksi tai useampia dendriittejä.
Multipotentti solu	Monikykyinen solu, joka voi erilaistua muutamaksi erilaiseksi solutyypiksi. Multipotentteja soluja ovat mm. hematopoieettiset kantasolut, jotka voivat erilaistua eri verisolutyypeiksi, mutta eivät yksilön muiksi solutyypeiksi.
Munuaiskeränen	Syn. Malpighin keränen. Munuaisen kuorikerroksessa sijaitseva nefronin osa, joka muodostuu Bowmanin kotelosta ja sen sisällä olevasta valtimosuonen verisuonikeräsestä. Munuaiskeräsessä alkuvirtsa suodattuu veriplasmasta.
Muscularis externa	Ruuansulatuskanavan seinämän lihaskerros, joka rakentuu kahdesta sileiden lihassolujen muodostamasta paksusta poikittaisesta ja pitkittäisestä lihaskerroksesta.
Müllerin solu	Silmän verkkokalvon tukisolutyyppi.
Myoblasti	Lihassolun esiaste, josta kehittyy lihassolu eli myosyytti.
Myoepiteeliasolu	Syn. myoidisolu. Rauhasissa (esim. maitorauhasrakkuloissa) esiintyvä hitaasti supistuva ja sileää lihassolua muistuttava epiteeliperäinen solu.
Myofibrilli	Lihassäie. Poikkijuovaisessa lihassolussa sekä sydänlihassolussa rinnakkain sijaitsevia säikeitä, joissa on lukuisia myofilamentteja.
Myofibroblasti	Muuntunut fibroblasti, joka esiintyy tyypillisesti haavan paranemisen yhteydessä sekä arpeutuvassa kudoksessa.
Myofilamentti	Lihasfilamentti. Ohuista (aktiini-, troponiini- ja tropomyosiini) ja paksuista (myosiini II) proteiinisäikeistä muodostuva lihassolun supistuva rakenteellinen yksikkö. Myofilamentit muodostavat myofibrillejä.