en fi se
not available not available not available
www.solunetti.fi
solunetti  sanasto
histologia
kehitysbiologia
patologia
solubiologia

M

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö kaikki


M-vaiheSolusyklin vaihe, jossa mitoosi ja sytokineesi tapahtuvat.
Macula densaMunuaistiehyen loppuosan seinämässä sijaitsevat morfologialtaan korkeat ja kapeat kemoreseptorisolut, jotka reagoivat munuaistiehyessä virtaavan virtsan koostumukseen.
MakrofagiVeren monosyyteistä erilaistumisen seurauksena syntyviä fagosyyttisoluja, joita esiintyy sidekudoksessa.
MaligniPahanlaatuinen.
Malpighin keränenKts. munuaiskeränen.
MALTmucus-associated (diffuse) lymphatic tissue. Yleisnimitys limakalvojen alaiselle koteloitumattomalle imukudokselle.
MarraskesiIhon orvaskeden kuollut pintakerros, jonka solut ovat keratinisoituneet.
MedullaYdin(kerros), esim. elimen ydinosa. Esim. medulla renis, munuaisen ydinosa.
MeioosiSuvulliseen lisääntymiseen liittyvä solunjakautuminen, jossa kromosomi luku puoliintuu solun läpikäydessä kaksi tumanjakautumista mutta vain yhden kromosomien kahdentumisen eli replikaation.
Meissnerin kappaleVerinahan nystyissä sijaitseva nopeasti adaptoituva kosketustunnon reseptori, joita esiintyy huulissa, kämmen- ja jalkapohjissa sekä etenkin sormissa ja varpaissa. Meissnerin kappale muodostuu yhdestä tai kahdesta myelinisoitumattomasta hermopäätteestä, jotka kulkevat spiraalimaisesti litteiden Schwannin solujen väleissä. Rakennetta ympäröi sidekudoskapseli.
MelanosomiMelaniinia sisältävä soluliman jyvänen, joita esiintyy ihon melanosyyteissä tai keratinosyytteissä, joihin melanosomit ovat siirtyneet melanosyyteistä.
MelanosyyttiPääasiassa orvaskeden tyvisolukerroksessa esiintyvä solutyyppi, joka tuottaa melaniinipigmenttiä.
MeristeemiKasvien jakautumiskykynsä säilyttävää kasvusolukkoa.
Merkelin kiekkoIhon orvaskeden tyvisolukerroksessa esiintyvä herkkä mekanoreseptori, joka muodostuu Merkelin solusta sekä siihen liittyvästä hermosyyn päätelevystä.
Merkelin soluIhon orvaskeden tyvisolukerroksessa sijaitsevia hitaasti adaptoituvia kosketustunnon reseptorisoluja, joiden sytoplasmassa esiintyy neuroendokriinisia rakkuloita. Merkelin soluja esiintyy etenkin alueilla, joilla ihon tuntoaisti on herkkä, kuten sormien, varpaiden, nenän ja silmäluomien alueella.
MesangiosyyttiMunuaisen verisuonikeräsen tähtimäinen ja supistumiskykyinen solutyyppi. Mesangiosyytit sijaitsevat hiussuonen endoteelisolujen ja Bowmanin kotelon epiteelisolujen välissä. Niiden tehtävänä on säädellä hiussuonikeräsen seinämän läpi tapahtuvaa suodattumista ja toimia fagosyytteinä.
MesenkyymiAlkion alkeissidekudos, joka on peräisin mesodermistä. Mesenkyymin solujen maturaation ja proliferaation seurauksena muodostuvat aikuisen yksilön side- ja lihaskudos, vaskulaari- ja urogenitaalijärjestelmät sekä ruumiinontelon herakalvot.
MesodermiMonisoluisen eläinalkion keskimmäinen solukerros kolmesta alkiokerroksesta.
Mesosomilähes kaikissa alkeistumallisissa esiintyvä solukalvon muodostama, kierremäinen solun sisään kääntyvä poimu
MesoteeliYksilönkehityksen aikana mesodermistä kehittyvä epiteelikudos, joka verhoaa sydänpussia, keuhkopussia ja vatsaonteloa.
MetafaasiMitoottisen ja meioottisen solunjakautumisen se vaihe, jossa kromosomit ovat asettuneet jakotasoon sukkalarihmojen ohjaamina. Meioosin ensimmäisessä metafaasissa kromosomit asettuvat jakotasoon pareittain, meioosin toisessa jaossa ja mitoosissa kromosomit asettuvat jakotasoon yksittäin.
MetafaasiSolunjakautumisen keskivaihe, jossa kromosomit ovat asettuneet jakotasoon.
MHC-molekyyliSelkärankaisten solujen solupinnalla esiintyviä glykoproteiineja, jotka toimivat kudosantigeeneinä sekä antigeenien esittelyssä immunologisissa reaktioissa.
Michaelis-Mentenin vakioKm. Vastaa entsyymireaktion substraattipitoisuutta, jolla entsyymin katalysoiman reaktion reaktionopeus on puolet maksimaalisesta nopeudesta.
Michaelis-Mentenin yhtälöEntsyymikinetiikkaan liittyvä matemaattinen yhtälö, joka kuvaa entsyymin toimintanopeuden suhdetta substraatin pitoisuuteen Michaelis-Mentenin kinetiikkaa noudattavien entsyymien katalysoimissa reaktioissa.
MikrogliasoluKeskushermoston hermotukikudoksen solutyyppi, joka kykenee fagosytoosiin.
MikrovillusSolukalvon erilaistuma, pituudeltaan noin 0,5-5 μm:n kokoinen sormimainen lisäke, joita esiintyy etenkin absorptioon erilaistuneiden epiteelisolujen vapaalla pinnalla. Mikrovilluksia esiintyy mm. suolen ja munuaistiehyen epiteelisoluissa (yhdessä solussa usein tuhansia), joissa ne lisäävät imeytymispinta-alaa moninkertaisesti.
miRNAs(MicroRNAs). Pieniä (21-23 nt:n pituisia) RNA-molekyylejä, joita koodataan useilta genomin alueilta, ja joiden tehtäviä ei vielä täysin tunneta. miRNA:t toimivat mm. mRNA:n hiljentämisessä.
MitoosiSolunjakautuminen, jossa tumanjakautumisen ja sytokineesin kautta syntyy kaksi geneettisesti identtistä solua.
Monoklonaalinen vasta-aineHybridoomasolukannan tai B-imusolukloonin tuotama vasta-aine, joka tunnistaa antigeenista yhden epitoopin.
MonosyyttiSelkärankaisten veren suurikokoisin, yksitumainen valkosolutyyppi. Monosyytit kypsyvät luuytimessä, josta ne siirtyvät verenkierron kautta kudoksiin ja erilaistuvat kudosmakrofageiksi (Kuppferin soluiksi maksassa, valkoisen ytimen makrofageiksi pernassa, mikroglioiksi keskushermostossa, osteoklasteiksi luukudoksessa sekä makrofageiksi keuhkorakkuloissa). Kudosmakrofagit osallistuvat elimistön immuunipuolustukseen fagosytoimalla ja tuhoamalla elimistölle vieraita aineita, kuten mikrobeja ja muita vierasaineita. Monosyytti-makrofagit toimivat myös antigeeniä esittelevinä soluina T-imusoluille.
MoottoriproteiinitProteiineja, jotka liikkuvat solutukirangan komponentteja pitkin ATP:n energian avulla ja osallistuvat solun kuljetustapahtumiin kuljettaen mukanaan lastia (esim. ribonukleoproteiinipartikkeleita, vesikkeleitä, soluorganelleja). Kinesiinit, dyneiinit ja myosiinit muodostavat moottoriproteiinien kolme superperhettä, joista kinesiinit ja dyneiinit liikkuvat mikrotubuluksia pitkin, myosiinit mikrofilamentteja pitkin.
MorulaAlkion muurainaste. Hedelmöittyneen munasolun peräkkäisistä jakautumisista monisoluisten eläinten alkionkehityksen alkuvaiheessa syntyvä pyöreä ja umpinainen blastomeerisolujen ryhmä.
MPFMaturation-promoting factor. Sykliinistä riippuvaisen kinaasin ja sykliinin muodostama kompleksi, joka säätelee solusyklin M-vaiheeseen siirtymistä.
mRNALähetti-RNA. DNA:n transkriptiossa syntyvä yksinauhainen RNA, joka toimii proteiinisynteesissä muodostuvan polypeptidin mallina eli templaattina. Lähetti-RNA:n nukleotidijärjestys on komplementaarinen sitä vastaavan geenin DNA-juosteen kanssa, ja se transloituu proteiinisynteesissä polypeptidin aminohappojärjestykseksi.
MukoosaLimakalvo, joka peittää sisäelinten (esim. hengitystiet, ruoansulatuskanavan ontelot ja tiehyet) sisäpintaa. Limakalvo muodostuu epiteelistä sekä sen alla olevasta rauhasia ja imusoluja sisältävästä sidekudoksesta. Ruoansulatuskanavassa sidekudoksen alla on limakalvon alainen lihaskerros.
MukoosirauhanenRauhanen, jonka solut erittävät sekä hyvin hiilihydraattipitoista että koostumukseltaan viskoosia ja limaista eritettä.
Multipolaarinen neuroniHermosolu, jossa on yksi aksoni ja kaksi tai useampia dendriittejä.
Multipotentti soluMonikykyinen solu, joka voi erilaistua muutamaksi erilaiseksi solutyypiksi. Multipotentteja soluja ovat mm. hematopoieettiset kantasolut, jotka voivat erilaistua eri verisolutyypeiksi, mutta eivät yksilön muiksi solutyypeiksi.
MunuaiskeränenSyn. Malpighin keränen. Munuaisen kuorikerroksessa sijaitseva nefronin osa, joka muodostuu Bowmanin kotelosta ja sen sisällä olevasta valtimosuonen verisuonikeräsestä. Munuaiskeräsessä alkuvirtsa suodattuu veriplasmasta.
Muscularis externaRuuansulatuskanavan seinämän lihaskerros, joka rakentuu kahdesta sileiden lihassolujen muodostamasta paksusta poikittaisesta ja pitkittäisestä lihaskerroksesta.
Müllerin soluSilmän verkkokalvon tukisolutyyppi.
MyoblastiLihassolun esiaste, josta kehittyy lihassolu eli myosyytti.
MyoepiteeliasoluSyn. myoidisolu. Rauhasissa (esim. maitorauhasrakkuloissa) esiintyvä hitaasti supistuva ja sileää lihassolua muistuttava epiteeliperäinen solu.
MyofibrilliLihassäie. Poikkijuovaisessa lihassolussa sekä sydänlihassolussa rinnakkain sijaitsevia säikeitä, joissa on lukuisia myofilamentteja.
MyofibroblastiMuuntunut fibroblasti, joka esiintyy tyypillisesti haavan paranemisen yhteydessä sekä arpeutuvassa kudoksessa.
MyofilamenttiLihasfilamentti. Ohuista (aktiini-, troponiini- ja tropomyosiini) ja paksuista (myosiini II) proteiinisäikeistä muodostuva lihassolun supistuva rakenteellinen yksikkö. Myofilamentit muodostavat myofibrillejä.