en fi se
not available not available not available
www.solunetti.fi
solunetti  sanasto
histologia
kehitysbiologia
patologia
solubiologia

L

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö kaikki


LamiinitVälikokoisia (halkaisijaltaan noin 10 nm) filamentteja, jotka muodostavat säikeisen tukirakenteen tumakotelon sisäpinnalle.
Lamina propriaNs. tukikalvo, epiteelisolukon alainen löyhä sidekudoskerros limakalvossa (esim. hengitystiet, ruoansulatuskanava).
Laminiinisoluväliaineen valkuaisaine, joka esiintyy lähinnä tyvikalvoissa, tänään ihimiseltä tunnetaan useita eri laminiini-geenejä
Langerhansin soluIhon orvaskeden tyvi- ja okasolukerroksessa harvalukuisena esiintyviä runsashaaraisia soluja, jotka toimivat immuunipuolustuksessa fagosytoimalla ihoon tunkeutuneita antigeeneja ja esittelemällä niitä T-lymfosyyteille.
Langerhasin saarekkeetHaimakudoksessa hajallaan eksokriinisen kudoksen ympäröiminä sijaitsevia soluryhmiä, jotka toimivat umpirauhasina erittäen vereen insuliinia, glukagonia ja somatostatiinia.
LasirustoSyn. hyaliinirusto. Rustotyyppi, jonka matriksi koostuu tyypin II kollageenisäikeistä, proteoglykaaneista ja muista proteiineista, jotka ylläpitävät ruston rakennetta. Lasirusto toimii sikiön kehityksen aikana kehittyvän luun mallina luutumisvaiheessa. Lasirustoa esiintyy myös kasvulevyissä, nivelrustossa, kylkirustossa sekä nenän, kurkunpään, henkitorven ja keuhkoputken seinämissä.
Lateraalinen(lat. latus, sivu) Sivulla sijaitseva, sivunpuoleinen, ulko-, sivu-. Vierekkäiset epiteelisolut kiinnittyvät toisiinsa lateraalipinnoilla esiintyvien soluliitosten avulla. Solun tyviosa ja solun viereiset reunat muodostavat kokonaisuuden, jota termi basolateraalinen kuvastaa.
LeptoteeniMeioosin ensimmäisen profaasin ensimmäinen vaihe, jossa kromosomit alkavat erottua itsenäisinä rihmoina.
LeukosyyttiSelkärankaisten veren valkosolu. Valkosolut ryhmitellään granulosyytteihin eli jyvässoluihin, lymfosyytteihin eli imusoluihin ja monosyytteihin.
LevyepiteeliElimen ontelon tai tiehyen sisäpintaa peittävä yhdestä tai useammasta (kerrostunut levyepiteeli) solukerroksesta muodostuva epiteeli, jonka solut ovat levymäisiä ja tiukasti toisiinsa kiinnittyneitä.
Leydigin solutSyn. välisolut, interstitiaalisolut. Kiveksessä siementiehyiden välitilassa olevan sidekudoksen pääasiallisia soluja, jotka erittävät mieshormoneja.
LieriöepiteeliLeveyttään korkeammista epiteelisoluista muodostunut yhdenkertainen tai kerrostunut epiteeli.
LigandiMolekyyli esim. hormoni, joka sitoutuu sille spesifiseen reseptoriin.
LihassyyLihassolu. Pitkänomainen ja supistumiskykyinen solu, joka sisältää aktiini- ja myosiinisäikeitä.
LimakalvoKts. mukoosa
Limakalvo (mucosa)Kalvo, joka peittää sisäelinten (mm. hengitystiet, ruuansulatuskanavan ontelot, tiehyet) sisäpintaa. Selkärankaisten limakalvo koostuu kolmesta kerroksesta: epiteelikudoksesta, sidekudoskerroksesta ja limakalvon lihaskerroksesta. Limakalvo on usein poimuinen ja siinä esiintyy rauhassoluja ja rauhasia. Limakalvon pintaa peittää lima.
LipidikaksoiskalvoSolun erilaisten kalvojen perusrakenne. Lipidikaksoiskalvolla tarkoitetaan lipidimolekyylien järjestäytymistä siten, että molekyylien hydrofobiset (vettä karttavat) ryhmät ovat kalvon sisäänpäin toisiaan vasten, ja hydrofiiliset (polaariset) ryhmät ovat kalvon kummallakin pinnalla ulospäin, eli kosketuksessa veden kanssa.
LuminesenssiValoemissio, joka syntyy, kun elektroneja hypähtää reagoivan atomin elektronikehältä toiselle ilman lämpöenergian vapautumista. Kemiluminesenssi syntyy kemiallisen reaktion seurauksena, kun taas bioluminesenssilla tarkoitetaan biologisessa systeemissä tapahtuvaa kemiluminesessia.
LuukalvoSyn. periosti. Säikeinen sidekudoskapseli, joka ympäröi luun pintaa muutoin paitsi nivelpinnoilla.
Luun pintasoluUusiutumattomassa tilassa olevan luun pinnassa olevia litteitä ja ulokkeellisia soluja, jotka ovat aukkoliitoksin yhteydessä osteosyytteihin.
LymfaSyn. Imuneste. Imusuonissa virtaava neste, joka koostuu soluvälinesteestä, veren valkuaisaineista ja imusoluista.
LymfosyyttiKts. imusolu