en fi se
not available not available not available
www.solunetti.fi
solunetti  sanasto
histologia
kehitysbiologia
patologia
solubiologia

G

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö kaikki


G-aktiiniSolulimassa oleva aktiini-molekyyli, joka ei ole sitoutuneena solun tukirankaan kuuluvissa mikrofilamenteissa (globular actin).
G-proteiiniAktiivisessa muodossaan GTP:tä sitova trimeerinen säätelyproteiini, joka sijaitsee yleensä solukalvon sisäpinnalla ja osallistuu solunsisäiseen viestinvälitykseen.
G0-vaiheSolun elinkierron vaihe, jossa solu on poistunut solukierrosta. Solu voi palata tietyissä olosuhteissa G0-vaiheesta takaisin G1-vaiheeseen.
G1-vaiheSolusyklin esisynteettinen interfaasivaihe, jossa solu kasvaa, ja sen normaalit aineenvaihduntatoiminnot ovat käynnissä. Soluelimet kahdentuvat tässä vaiheessa.
G2-vaiheSolusyklin postsynteettinen interfaasivaihe, jossa solu kasvaa ja valmistautuu mitoosiin.
GALTGut-Associated Lymphatic Tissue. Ruoansulatuskanavan limakalvon alainen koteloitumaton imukudos.
GeeniPääsääntöisesti DNAn koodittaman yhden valkuaisainemolekyylin rakennusohje (joskus myös RNAn rakennusohje). Yhden DNA-kaksoisjuosteen muodostamassa kromosomissa on runsaasti geenejä, mutta vielä enemmän geenittömiä alueita, joita solu ei käytä lukuohjeena.
GemGem:t (gemini of Cajal bodies) sijaitsevat, solutyypistä riippuen, yhdessä Cajalin kappaleiden kanssa tai aivan niiden vieressä, ja osallistuvat tumassa RNA:n silmukoimiseen.
Geneettinen rekombinaatioKahdesta (tai useammasta) eri genotyypistä peräisin olevan geneettisen materiaalin yhdistyminen joko suvullisen lisääntymisen kautta tai bakteereilla ja viruksilla erilaisten geneettisten järjestelmien mukaan.
GeneraatioaikaPopulaation kaksinkertaistumiseen tarvittava aika.
GliasoluSyn. Neuroglia. Keskushermoston tukisolut, jotka muodostavat hermotukikudoksen. Gliasoluihin kuuluvat oligodendrosyytit, astrosyytit, mikrogliasolut sekä ependyymasolut.
GlomerulusMunuaiskeräsen kotelossa (Bowmanin kotelossa) sijaitseva valtimosuonen verisuonikeränen, josta alkuvirtsa suodattuu munuaiskeräsen koteloon.
GlukoneogeneesiHiilihydraatin uudismuodostus esim. oksaloasetaatista tai pyruvaatista. Myös aminohapot voivat toimia glukoneogeneesin hiililähteenä sitruunahappokierron kautta. Glukoneogeneesi tapahtuu selkärankaisilla pääasiassa maksassa, kasvisoluissa glyoksisomeissa.
GlykogeeniYlimääräisen glukoosin varastomuoto, jota esiintyy tyypillisesti selkärankaisilla ja mikrobeilla. Glykogeenin synteesiä tapahtuu lähes kaikissa eläinsoluissa, erityisen runsaasti maksa- ja lihassoluissa. Maksasoluista glykogeeniä hajotetaan glukoosiksi vereen, lihassoluissa se käytetään solun omaksi energianlähteeksi.
GlykokalyksiUseiden aitotumallisten solujen (mm. ruoansulatuskanavan epiteelisolujen) solukalvon ulkopintaa verhoava huntumaisen ohut kerros, joka muodostuu pääasiassa glykoproteiineista ja glykosaminoglykaaneista, jotka ankkuroituvat solukalvon läpi solutukirankaan. Glykokalyksin avulla solut voivat tunnistaa toisiaan ja muita solun ulkopuolisia rakenteita ja aineita. Glykokalyksi antaa soluille mekaanista suojaa, ja sitoo solun pinnalla toimivia säätelytekijöitä.
GlykolyysiGlukoosin vaiheittainen pilkkoutuminen pyruvaatiksi (palorypälehapoksi) soluhengityksen ensimmäisessä reaktiosarjassa, jonka nettotuotteena syntyy yhtä glukoosimolekyyliä kohti kaksi pyruvaattia, kaksi ATP- ja kaksi NADH-molekyyliä. Glykolyysi tapahtuu solun sytoplasmassa ilman happea.
GlykosaminoglykaanitPitkiä, suoria sokeriketjuja, joiden rakenteessa toistuu useimmiten N-asetyyliheksosamiinista ja uronihaposta koostuva disakkaridi. Glykosaminoglykaaneja ovat mm. kondroitiinisulfaatti, heparaanisulfaatti, hepariini ja hyaluronaani, jotka ovat osana proteoglykaanien rakennetta mm. soluväliaineessa.
GlykosylaatioProteiinien muokkautuminen synteesin jälkeen siten, että niihin lisätään hiilihydraattiosia endoplasmakalvostossa ja Golgin laitteessa.
Golgin laiteSoluelin, jossa tapahtuu proteiinien ja lipidien muokkausta mukaan lukien glykosylaatio, fosforylaatio ja sulfaatio.
Graafin follikkeliKypsä munarakkula.
GraanaViherhiukkasen sisällä yhteyttävästä tylakoidikalvostosta muodostunut litteiden kalvosäkkien pino.
GradienttisentrifugointiSoluelinten ja molekyylien erottelussa käytettävä tekniikka, jossa analysoitava aine kerrostetaan sentrifugiputkeen valmistetun liuosgradientin pinnalle. Aineet erottuvat ajon aikana tiheyttään vastaaviin kohtiin putkessa.
Gram-värjäysBakteereiden tunnistamiseen käytetty värjäysmenetelmä, jossa gram-positiiviset bakteerit värjäytyvät soluseinänsä rakenteen vuoksi violeteiksi.
GranuloosasoluMunarakkulan solutyyppi, joka verhoaa myös munasolua. Granuloosasolut tuottavat mm. estrogeenia.
GranulosyyttiJyvässolu, selkärankaisten veren valkosolutyyppi. Granulosyytit voidaan jakaa niiden solulimassa olevien jyvästen värjäytyvyyden mukaan neutrofiileihin, eosinofiileihin ja basofiileihin.
GRB2Soviteproteiini, joka kykenee sitoutumaan reseptoriin SH2-alayksikkönsä avulla ja sitomaan edelleen viestiproteiineja SH3-alayksikköjensä avulla. Liittyy mm. kasvutekijäreseptoreiden kautta tapahtuvaan soluviestintään.
GuanylaattisyklaasiEntsyymi, joka kykenee tuottamaan syklistä guanosiinimonofosfaattia (cGMP) guanosiinitrifosfaatista (GTP).