G

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö kaikki

G-aktiini	Solulimassa oleva aktiini-molekyyli, joka ei ole sitoutuneena solun tukirankaan kuuluvissa mikrofilamenteissa (globular actin).
G-proteiini	Aktiivisessa muodossaan GTP:tä sitova trimeerinen säätelyproteiini, joka sijaitsee yleensä solukalvon sisäpinnalla ja osallistuu solunsisäiseen viestinvälitykseen.
G0-vaihe	Solun elinkierron vaihe, jossa solu on poistunut solukierrosta. Solu voi palata tietyissä olosuhteissa G0-vaiheesta takaisin G1-vaiheeseen.
G1-vaihe	Solusyklin esisynteettinen interfaasivaihe, jossa solu kasvaa, ja sen normaalit aineenvaihduntatoiminnot ovat käynnissä. Soluelimet kahdentuvat tässä vaiheessa.
G2-vaihe	Solusyklin postsynteettinen interfaasivaihe, jossa solu kasvaa ja valmistautuu mitoosiin.
GALT	Gut-Associated Lymphatic Tissue. Ruoansulatuskanavan limakalvon alainen koteloitumaton imukudos.
Geeni	Pääsääntöisesti DNAn koodittaman yhden valkuaisainemolekyylin rakennusohje (joskus myös RNAn rakennusohje). Yhden DNA-kaksoisjuosteen muodostamassa kromosomissa on runsaasti geenejä, mutta vielä enemmän geenittömiä alueita, joita solu ei käytä lukuohjeena.
Gem	Gem:t (gemini of Cajal bodies) sijaitsevat, solutyypistä riippuen, yhdessä Cajalin kappaleiden kanssa tai aivan niiden vieressä, ja osallistuvat tumassa RNA:n silmukoimiseen.
Geneettinen rekombinaatio	Kahdesta (tai useammasta) eri genotyypistä peräisin olevan geneettisen materiaalin yhdistyminen joko suvullisen lisääntymisen kautta tai bakteereilla ja viruksilla erilaisten geneettisten järjestelmien mukaan.
Generaatioaika	Populaation kaksinkertaistumiseen tarvittava aika.
Gliasolu	Syn. Neuroglia. Keskushermoston tukisolut, jotka muodostavat hermotukikudoksen. Gliasoluihin kuuluvat oligodendrosyytit, astrosyytit, mikrogliasolut sekä ependyymasolut.
Glomerulus	Munuaiskeräsen kotelossa (Bowmanin kotelossa) sijaitseva valtimosuonen verisuonikeränen, josta alkuvirtsa suodattuu munuaiskeräsen koteloon.
Glukoneogeneesi	Hiilihydraatin uudismuodostus esim. oksaloasetaatista tai pyruvaatista. Myös aminohapot voivat toimia glukoneogeneesin hiililähteenä sitruunahappokierron kautta. Glukoneogeneesi tapahtuu selkärankaisilla pääasiassa maksassa, kasvisoluissa glyoksisomeissa.
Glykogeeni	Ylimääräisen glukoosin varastomuoto, jota esiintyy tyypillisesti selkärankaisilla ja mikrobeilla. Glykogeenin synteesiä tapahtuu lähes kaikissa eläinsoluissa, erityisen runsaasti maksa- ja lihassoluissa. Maksasoluista glykogeeniä hajotetaan glukoosiksi vereen, lihassoluissa se käytetään solun omaksi energianlähteeksi.
Glykokalyksi	Useiden aitotumallisten solujen (mm. ruoansulatuskanavan epiteelisolujen) solukalvon ulkopintaa verhoava huntumaisen ohut kerros, joka muodostuu pääasiassa glykoproteiineista ja glykosaminoglykaaneista, jotka ankkuroituvat solukalvon läpi solutukirankaan. Glykokalyksin avulla solut voivat tunnistaa toisiaan ja muita solun ulkopuolisia rakenteita ja aineita. Glykokalyksi antaa soluille mekaanista suojaa, ja sitoo solun pinnalla toimivia säätelytekijöitä.
Glykolyysi	Glukoosin vaiheittainen pilkkoutuminen pyruvaatiksi (palorypälehapoksi) soluhengityksen ensimmäisessä reaktiosarjassa, jonka nettotuotteena syntyy yhtä glukoosimolekyyliä kohti kaksi pyruvaattia, kaksi ATP- ja kaksi NADH-molekyyliä. Glykolyysi tapahtuu solun sytoplasmassa ilman happea.
Glykosaminoglykaanit	Pitkiä, suoria sokeriketjuja, joiden rakenteessa toistuu useimmiten N-asetyyliheksosamiinista ja uronihaposta koostuva disakkaridi. Glykosaminoglykaaneja ovat mm. kondroitiinisulfaatti, heparaanisulfaatti, hepariini ja hyaluronaani, jotka ovat osana proteoglykaanien rakennetta mm. soluväliaineessa.
Glykosylaatio	Proteiinien muokkautuminen synteesin jälkeen siten, että niihin lisätään hiilihydraattiosia endoplasmakalvostossa ja Golgin laitteessa.
Golgin laite	Soluelin, jossa tapahtuu proteiinien ja lipidien muokkausta mukaan lukien glykosylaatio, fosforylaatio ja sulfaatio.
Graafin follikkeli	Kypsä munarakkula.
Graana	Viherhiukkasen sisällä yhteyttävästä tylakoidikalvostosta muodostunut litteiden kalvosäkkien pino.
Gradienttisentrifugointi	Soluelinten ja molekyylien erottelussa käytettävä tekniikka, jossa analysoitava aine kerrostetaan sentrifugiputkeen valmistetun liuosgradientin pinnalle. Aineet erottuvat ajon aikana tiheyttään vastaaviin kohtiin putkessa.
Gram-värjäys	Bakteereiden tunnistamiseen käytetty värjäysmenetelmä, jossa gram-positiiviset bakteerit värjäytyvät soluseinänsä rakenteen vuoksi violeteiksi.
Granuloosasolu	Munarakkulan solutyyppi, joka verhoaa myös munasolua. Granuloosasolut tuottavat mm. estrogeenia.
Granulosyytti	Jyvässolu, selkärankaisten veren valkosolutyyppi. Granulosyytit voidaan jakaa niiden solulimassa olevien jyvästen värjäytyvyyden mukaan neutrofiileihin, eosinofiileihin ja basofiileihin.
GRB2	Soviteproteiini, joka kykenee sitoutumaan reseptoriin SH2-alayksikkönsä avulla ja sitomaan edelleen viestiproteiineja SH3-alayksikköjensä avulla. Liittyy mm. kasvutekijäreseptoreiden kautta tapahtuvaan soluviestintään.
Guanylaattisyklaasi	Entsyymi, joka kykenee tuottamaan syklistä guanosiinimonofosfaattia (cGMP) guanosiinitrifosfaatista (GTP).