en fi se
not available not available not available
www.solunetti.fi
solunetti  sanasto
histologia
kehitysbiologia
patologia
solubiologia

A

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö kaikki


A-juovaPolarisaatiomikroskoopilla erottuva myofibrillin sarkomeerin anisotrooppinen vyöhyke.
A-soluSyn. alfa-solu. Haiman Langerhasin saarekkeiden solutyyppi, joka erittää vereen glukagonia.
ABC-kuljettajatKalvokuljettajat, jotka käyttävät ATP:lta saatavaa energiaa pienten molekyylien kuljettamiseksi lipidikalvon läpi.
Aerobinen energiantuotantoHapellisissa olosuhteissa tapahtuva energiantuotanto, johon kuuluvat sitruunahappokierto ja oksidatiivinen fosforylaatio.
AffiniteettiEntsyymin ja substraatin, tai antigeenin ja vasta-aineen liittyminen toisiinsa. Affiniteettikromatografiassa affiniteetilla tarkoitetaan liikkumattoman faasin ja eroteltavan aineen välistä sitoutumista.
AgranulosyyttiYhteisnimitys selkärankaisten veren valkosoluille, jotka eivät sisällä jyväsiä eli eivät kuulu jyvässoluihin. Agranulosyyttejä ovat monosyytit ja imusolut.
Aitotumallinen soluSyn. eukaryootti. Yleisnimi soluille, joilla esiintyy tuma. Nisäkässolut ovat tyypillisiä eukaryootteja, mutta muita aitotumallisia soluja ovat esimerkiksi hiivat ja kasvisolut.
AivolisäkeSyn. Hypofyysi
AkrosomiSiittiön päässä oleva rakenne, joka sisältää munasolun peitteen pilkkomiseen tarvittavat hydrolyyttiset entsyymit.
AksoniHermosolun vievä haarake. Aksoni alkaa hermosolun soomasta ja päättyy hermopäätteinä joko toisen neuronin tai kohdesolun pinnalle. Voi olla jopa metrin mittainen.
AktiiniSupistumiskykyisiä filamenttirakenteita yhdessä myosiinin kanssa muodostava proteiini, joka on solun tukirangan tärkeä osa.
Aktiivinen kuljetusAineiden kuljetus solukalvon yli pienemmästä pitoisuudesta suurempaan. Vaatii energiaa.
AktiopotentiaaliDepolarisaation eteneminen hermosolun aksonia pitkin. Etenemisnopeus jopa 100 m/s.
Alasin(Incus) Välikorvan keskimmäinen kuuloluu, joka liittää vasaran jalustimeen.
Alfa-soluSyn. A-solu. Haiman Langerhasin saarekkeiden solutyyppi, joka erittää vereen glukagonia.
Alifaattinen aminohappoAminohappo, joka koostuu suorista hiiliketjuista (ei sisällä bentsyylirengasta).
AlkioEläinten kehitysvaihe hedelmöittyneestä munasolusta eliöksi, jolla eri elimet ovat jo kehittyneet. Embryo on alkion synonyymi.
AlkiokalvotAlkiota ympäröivät kalvot, joita ovat vesikalvo (amnion), suonikalvo (chorion) ja rakkokalvo (allantois).
AlkujaokeSelkärankaisalkion selkäjänteen kahdella puolella sijaitsevat jaokkeiset kudosnauhat. Jaokkeiden lukumäärä osoittaa alkionkehityksen vaihetta. Alkujaokkeen synonyymi on somiitti.
AlleeliAlleelit ovat saman geenin vaihtoehtoisia muotoja. Koska ihmisellä on kromosomistossaan kutakin geeniä kaksi kappaletta, voi yksilöllä olla tietystä geenistä joko kaksi samaa alleelia (homotsygootti) tai kaksi erilaista alleelia (heterotsygootti).
Alveoli1. Keuhkorakkula 2. Avorauhasen rauhastiehyen pussimainen pää, johon rauhastiehyen seinämän solut tuottavat eritteensä.
AmakriinisoluSilmän verkkokalvossa sijaitseva hermosolutyyppi, joka säätelee muiden hormosolujen toimintaa.
AmeloblastiKiillettä muodostava hammasaiheen solu.
AmfipaattinenMolekyyli, jolla on sekä vesiliukoinen että vettä hylkivä osa, tyypillisenä esimerkkinä fosfolipidit ja detergentit.
Aminoasyyli-tRNA (aa-tRNA)Aminoasyylisiirtäjä-RNA. Siirtäjä-RNA, johon on liittyneenä aminohappo.
AminohapotAminoryhmän ja karboksyyliryhmän sisältäviä orgaanisia yhdisteitä, jotka ovat mm. proteiinien rakenneosia. Kaikilla aminohapoilla on sama perusrakenne, mutta ne eroavat toisistaan sivuryhmän (R) perusteella, joka on alfa-aminohapoissa liittyneenä alfa-hiileen. Proteiinit muodostuvat 20 eri aminohaposta, jotka esiintyvät L-isomeereinä.
AnaboliaRakentava aineenvaihdunta. Metabolian osa, jossa solussa syntetoidaan monimutkaisempia yhdisteitä yksinkertaisista raaka-aineista. Anabolia vaatii kemiallista energiaa, jota saadaan eksergonisista katabolisista reaktioista.
Anaerobinen energiantuotantoHapettomissa olosuhteissa tapahtuva energiantuotanto, jossa glykolyysissä glukoosista syntynyt pyruvaatti joko pelkistetään laktaatiksi maitohappofermentaatiossa tai muutetaan alkoholiksi (etanoliksi) alkoholifermentaatiossa.
AnafaasiSolujakautumisen vaihe, jossa kromosomit liikkuvat kohti tumasukkulan vastakkaisia napoja.
AneuploidiaKromosomistomutaatio, joss yksi tai useampi yksittäinen kromosomi esiintyy ali- tai ylilukuisena esim. monosomia = tietty kromosomi esiintyy vain yhtenä kappaleena, trisomia = tietty kromosomi esiintyy kolmena kappaleena. Ihmisellä aneuploidia aiheuttaa yleensä vakavan kehityshäiriön. Downin syndrooma aiheutuu kromosomin 21 trisomiasta.
AngiogeneesiVerisuonten uudismuodostus.
ANP (Atrial natriuretic peptide)Sydämen eteisen korkean verenpaineen seurauksena tuottama signaalipeptidi, joka vaikuttaa kohdekudosten toimintaan guanylaattisyklaasireseptorin kautta. Lisää veden ja natriumin eritystä munuaisessa ja löystyttää verisuonten seinämän sileitä lihassoluja.
AntigeeniElimistölle vieras rakenne, jonka jokin tietty vasta-aine tunnistaa sitoutuen siihen.
AntikodoniSiirtäjä-RNA:n nukleotidijakso, joka on komplementaarinen lähetti-RNA:n kodonille. Tämä jakso määrää seuraavan juuri valmistettavaan valkuaisaineeseen liitettävän aminohapon.
AntiportKalvokuljettaja, joka kuljettaa kaksi eri ionia tai pientä molekyyliä lipidikalvon läpi eri suuntaan.
AntisenseRNA-jakso, joka on komplementaarinen jollekin tietylle solun RNA:lle estäen sen toiminnan muodostamalla kaksoisjuosteen sen kanssa.
ApikaalinenEpiteelisolun ontelon tai elimistön ulkopuolelle suuntautunut puoli on apikaalinen (apex=lat. kärki).
ApikaalinenApikaalinen (lat. apex, kärki) Kärkeen liittyvä, kärjessä tai kärkiosassa sijaitseva. Epiteelisolujen polaarisuudesta puhuttaessa apikaalisella pinnalla tarkoitetaan epiteelisolun ontelonpuoleista pintaa, jossa esiintyy usein mikrovilluksia (nesteen sisäänotto, metaboliittien absorbtio) ja värekarvoja (nesteen ja partikkelien poistaminen epiteelisolujen pinnalla).
ApoentsyymiSyn. apoproteiini. Entsyymin proteiiniosa.
ApoproteiiniSyn. apoentsyymi. Entsyymin proteiiniosa.
ApoptoosiGeneettisesti säädelty ja hallittu ns. ohjelmoitu solukuolema.
ApoptosomiSytokromi c:n, adaptoriproteiinin ja kaspaasin muodostama proteiinikompleksi, joka vastaa apoptoosikoneiston käynnistymisestä ohjelmoidun solukuoleman mitokondriaalisessa aktivaatiossa.
ArkkibakteeritSyn. arkit, arkkieliöt. Tavallisia bakteereja muistuttavia eliöitä (prokaryootteja), jotka muodostavat eliöiden fylogeneettisessä puussa oman haaran. Ribosomaalisen RNA:n sekvenssivertailun perusteella arkit jakautuvat Korarchaeota, Crenarchaeota ja Euryarchaeota –kuntiin. Monet arkkieliöt elävät tyypillisesti äärimmäisissä ympäristöoloissa, kuten kovassa kuumuudessa tai happamissa ympäristöissä.
ArkkieliötSyn. arkit, arkkibakteerit. Tavallisia bakteereja muistuttavia eliöitä (prokaryootteja), jotka muodostavat eliöiden fylogeneettisessä puussa oman haaran. Ribosomaalisen RNA:n sekvenssivertailun perusteella arkit jakautuvat Korarchaeota, Crenarchaeota ja Euryarchaeota –kuntiin. Monet arkkieliöt elävät tyypillisesti äärimmäisissä ympäristöoloissa, kuten kovassa kuumuudessa tai happamissa ympäristöissä.
Aromaattinen aminohappoAminohappo (phe, tyr, trp), jonka sivuketjussa on rengasrakenteinen hiilivety (bentsyylirengas).
Asetyyli-KoAAsetyylikoentsyymi A, joka toimii solun aineenvaihduntareaktioissa. Asetyylikoentsyymi A on glykolyysin tai beeta-oksidaation ja sitruunahappokierron yhdistävä metaboliitti.
AstrosyyttiKeskushermoston hermotukikudoksen solutyyppi, jossa on runsaasti haarakkeita.
AsyyliglyseroliNeutraali rasva-aine, jonka glyserolin hydroksyyliryhmään on sitoutunut yksi (mono-), kaksi (di-) tai kolme (triasyyliglyseroli) hiilivetyketjua esterisidoksella. Suurin osa eläinrasvoista on triasyyliglyseroleja, ja ne toimivat rasvojen varastomuotona.
ATPAdenosiinitrifosfaatti. Soluhengityksen eri vaiheissa syntyvä runsasenerginen fosfaattiyhdiste, jota solut käyttävät välittömänä energianlähteenään. Energian vapautuessa ATP hajoaa ADP:ksi (adenosiinidifosfaatiksi) ja epäorgaaniseksi fosfaatiksi (Pi).
AukkoliitosSoluliitos, jonka kohdalla vierekkäisten solujen solukalvot ovat 2-3 nm:n etäisyydellä toisistaan. Solukalvossa on aukkoliitoksen kohdalla integraalisia kalvoproteiineja, konneksiineja. Kun vierekkäiset solut liittyvät tiiviisti toisiinsa, niiden konneksiinit muodostavat konneksoniksi kutsutun, läpimitaltaan noin 1,5 nm:n kokoisen aukon. Konneksonien kautta ionit, monosakkaridit, aminohapot, nukleotidit, vitamiinit ja hormonit kulkevat solusta toiseen. Aukkoliitosten kautta myös sähköiset signaalit välittyvät solusta toiseen.
AutofagosytoosiTapahtuma, jossa solun omia rakenneosia, solulimaa ja soluorganelleja (esim. mitokondrioita) hajotetaan solun sisällä kalvon ympäröimissä autofagosomeiksi kutsutuissa rakenteissa lysosomaalisten entsyymien toimesta.
Autokriininen viestinvälitysSolu vapauttaa aineita, jotka vaikuttavat sen omaan toimintaan.
AutoradiografiaAnalyyttinen tekniikka, jossa kudos- tai muun näytteen sisältämä radioaktiivinen aine paikannetaan valokuvausfilmille.
AutotrofiOmavarainen eliö, joka ei tarvitse ulkopuolista valmista ravintoa, vaan saa biosynteettisiin reaktioihin tarvitsemansa hiilen hiilidioksidista.