not available fi se
1 not available not available
www.solunetti.fi
taso 1

Neuraalipienan johdannaiset
   
Korvarakkula
   
Sisäkorva ja aivorunko
   

Korvan kehittyminen

Korvalehti ja korvakäytävä

Korvalehti (auricula) muodostuu ensimmäiseen ja toiseen kiduskaaren muodostuneesta kuudesta mesenkyymitiivistymästä eli korvakeosta, jotka kasvavat yhteen viikkojen 6 ja 24 välisenä aikana. Korvalehden kehitys on herkkä teratogeeneille. Korvakäytävä (meatus acusticus externus) ja tärykalvon ulkopintaa verhoava epiteeli kehittyvät ensimmäisen ja toisen kiduskaaren välisen kidustaskun painaumana. Tärykalvon keskikerros kehittyy mesodermista. Keskikorvan puoleinen korvatorveen rajoittuva tärykalvon epiteeli kehittyy ensimmäisen sisäpuolisen kidustaskun endodermista.

Keskikorva

Keskikorvan kuuloluista vasara (malleus) ja alasin (incus) kehittyvät neuraalipienasta muodostuneen Meckelin ruston jatkeina (ensimmäisen kiduskaaren alaosa). Jalustin (stapes) syntyy toisesta kiduskaaresta muodostuneen kieliluulisäkkeen jatkeena. Vasaran lihakset saavat hermotuksensa kolmoishermosta (aivohermo V), alasimen lihakset naamahermosta (aivohermo VII).

Sisäkorva

Sisäkorvan kehitys käynnistyy ensimmäisen kidustaskun yläpuolisessa pintaektodermissa, johon taka-aivojen aihe indusoi päivänä 20 paksunnoksen, korvaplakoidin. Taka-aivojen erittämä FGF-3 ohjaa plakoidin kasvua ja irtoamista erilliseksi korvarakkulaksi päivään 30 mennessä. Pax-geenit osallistuvat korvarakkulan pituuskasvun säätelyyn ja sisänestetiehyen (ductus endolymphaticus) muodostukseen. Sisänestetiehyen tyveen erilaistuvat soikea (utriculus) ja pyöreä (sacculus) rakkula. Soikean rakkulan yhteyteen kehittyvät kaarikäytävät (canalis semicircularis), pyöreästä rakkulasta muodostuu simpukka (cochlea). Simpukan kehitystä ohjaavat Pax-geenit, kaarikäytävien kehitystä Nkx-geenit. Kaikki simpukan kierteet ovat kehittyneet viikkoon 25 mennessä. Sisäkorvan tuntoaistinradat (aivohermo VIII, N. vestibulocohlearis) kasvavat soikeasta ja pyöreästä rakkulasta sekä simpukasta. Simpukan kierteiselimen eli Cortin elimen tuntoaistinreseptorit kehittyvät korvarakkulan epiteelistä. Perilymfaattinen tiehyt välittää perilymfan yhteyden ohimoluuhun muodostuneesta sisäkorvasokkelosta aivoja ympäröivään lukinkalvo-onteloon. Viikolla 19 sikiö reagoi 500 Hz äänille, sittemmin 100-250 Hz äänille ja viikoilla 33-35 1000-3000 Hz äänille. Kehityksen myötä herkkyys alhaisille äänenvoimakkuuksille lisääntyy osoituksena kuulohermoratojen asteittaisesta kypsymistä.