Peroksisomi
Peroksisomit osallistuvat rasvahappojen β-oksidaatioon hajottamalla pitkät asyyli-KoA:t kaksihiilisiksi asetyyliryhmiksi (asetyyli-KoA:ksi). Peroksisomista asetyyli-KoA kuljetetaan solulimaan, jossa siitä voidaan valmistaa mm. kolesterolia. Peroksisomin β-oksidaatiossa ei siis synny energiaa ATP:n muodossa, toisin kuin rasvahappojen β-oksidaation jälkeen mitokondriossa (jossa asetyyli-KoA siirtyy sitruunahappokiertoon).
Peroksisomit osallistuvat erityisesti pitkien rasvahappojen hapettamiseen. Erittäin pitkät rasvahapot (ihmisellä yli 24 hiilen mittaisten) eivät pääse mitokondrion sisään, joten niitä hapetetaan vain peroksisomien β-oksidaatiossa. Peroksisomeissa tapahtuu myös kolmannen hiilen kohdalta haarautuneiden rasvahappojen α-oksidaatio, jossa rasvahaposta poistetaan yksi hiili (toisin kuin β-oksidaatiossa, jossa aina poistuu kaksi hiiltä kerrallaan).
Peroksisomit osallistuvat myös muun muassa plasmalogeenin tuottamiseen aloittamalla sen synteesin. Plasmalogeeni on lipidi, jota esiintyy hyvin runsaasti hermostossa - se on olennainen osa myeliiniä, joka päällystää hermosolujen aksoneita, ja sen puute aiheuttaa vakavia häiriöitä hermoston kehityksessä.
Eräs peroksisomin entsyymi estää munuaiskiviin johtavan oksalaatin ylimääräistä kertymistä. Peroksisomit osallistuvat myös tulikärpästen valon tuottamiseen - valoa tuottava entsyymi, lusiferaasi, on peroksisomin entsyymi.