fi se
not available 2 3
www.solunetti.fi
taso 3

Mykoplasma

Mykoplasma on eräs soluviljelmiä uhkaavista kontaminanteista bakteerien, sienten ja virusten ohella. Mykoplasmainfektion tekee erityisen ongelmalliseksi se, että mykoplasma voi lisääntyä viljelmässä erittäin suuriin tiheyksiin aiheuttamatta silmin havaittavia muutoksia. Mykoplasma leviää saastuneiden laboratoriotilojen ja -välineiden kautta. Infektiolähteenä voivat toimia myös soluviljelytyöskentelyssä käytettävät reagenssit.

 

Mykoplasmainfektio aiheuttaa muutoksia soluviljelmään usealla eri tavalla. Se vaikuttaa mm. solujen kasvuun, metaboliaan, morfologiaan, sekä muuttaa solujen kasvualustaan tarttumista ja aiheuttaa kromosomipoikkeavuuksia. Yleisimmät kudosviljelmiä kontaminoivista mykoplasmalajeista ovat M. hyorhinis, M. arginini, M. orale, M. fermentans ja Acholeplasma laidlawii.

 

Koska mykoplasmainfektiota on lähes mahdotonta havaita soluviljelmästä pelkästään mikroskooppisen tarkastelun perusteella, säännöllinen testaus on ainoa varma keino havaita mahdollinen infektio. Epäspesifisinä testausmenetelminä voidaan käyttää DNA:han sitoutuvia fluorokromeja (mm. bisbenzimidazole), histologisia värjäysmenetelmiä, elektronimikroskopiaa ja kemilumenesenssitekniikoita. Biokemialliset testausmenetelmät voivat perustua tietyn entsyymiaktiivisuuden osoittamiseen soluista. Mykoplasman toteamiseen on olemassa lukematon määrä eri menetelmiin perustuvia kaupallisia testejä.

 

Mykoplasmainfektion ensisijaisena hoitokeinona on infektoituneen soluviljelmän hävittäminen, koska mykoplasma leviää erittäin herkästi samoissa tiloissa käsiteltäviin muihin solulinjoihin. Mikäli kontaminoituneen solulinjan hävittäminen ei ole mahdollista, mykoplasmainfektion hoitoon voidaan käyttää siihen tarkoitukseen sopivia antibiootteja.

 
 
Saavutettavuusseloste