fi se
not available 2 not available
www.solunetti.fi
taso 2

Solubiologian historiaa, 1850-1900

Rudolf Virchow (kuvassa oikealla) muotoili soluteorian vuonna 1858. Hän loi käsityksen, että kaikki ovat peräisin muista soluista. Parhaiten hänet tunnetaan solupatologina, hän esitti ajatuksen, että taudit aiheutuvat solujen väärästä toiminnasta. Tämä oppi lopullisesti syrjäytti yleisen uskomuksen, että taudit johtuvat elinnesteiden epätasapainosta. Taudeista hän tutki erityisesti tulehdusta ja syöpiä, hän muun muassa kirjoitti erään ensimmäisistä leukemian kuvauksista. Lääketieteen lisäksi hän oli kiinnostunut kansanterveystieteestä, antropologiasta ja arkeologiasta. Hänen vaikutuksestaan Berliiniin rakennettiin kattava viemärijärjestelmä parantamaan yleistä hygieniaa. Hän osallistui myös politiikkaan vastustaen Otto von Bismarckin politiikkaa.

Justus von Liebig (kuvassa vasemmalla) teki merkittävän elämäntyön orgaanisen kemian ja maatalouskemian piirissä. Hän osoitti, että ruumiinlämpöä pidetään yllä polttamalla rasvaa ja hiilihydraatteja, ja samoihin aikoihin Louis Pasteurin kanssa hän esitti havaintonsa entsymaattisista reaktioista. Hän oivalsi, että mineraalien ja nitraattien lisääminen maaperään parantaa kasvien kasvua, havainto, joka oli erittäin merkittävä lannoitteiden käyttöönottamisessa maanviljelyssä. Hän myös uudisti kemian opetuksen lähinnä teoreettisestä opetuksesta käytännön töihin hyvin organisoiduissa laboratorioissa. Saksan kemian teollisuus nousi kansainvälisesti merkittäväksi muun muassa Liebigin laboratorioissa kehitettyjen aniliini-väriaineiden avulla, joilla voitiin värjätä uudella tavalla esimerkiksi kankaita.

Louis Pasteurin elämäntyö keskittyi suurelta osin mikrobien tutkimiseen. Hän oli ensimmäinen, joka pystyi kuvaamaan tieteellisesti käymisreaktion. Uransa alkuvaiheissa hän tutki kiteytettyjen aineiden rakennetta, ja osoitti viinihapolla olevan kaksi eri olomuotoa, isomeeria, jotka ovat toistensa peilikuvia. Hän osoitti, että käymisen aiheuttivat mikroskooppiset eliöt, ja että niiden tappaminen estää käymisen. Vuonna 1865 hän ryhtyi tutkimaan hallituksen esityksestä silkkiperhosen toukkien "pébrine" -tautia, ja kolmessa vuodessa kehitti menetelmän sairauden toteamiseksi ja tartunnan ehkäisemiseksi. Pasteur esitti, että heikennettyjä mikrobiviljelmiä voitaisiin käyttää tarttuvien tautien ehkäisyyn ja että niitä kutsuttaisiin vaksiineiksi. Myöhemmin hän kokeili vesikauhuisten kanien selkärangasta eristettyä, heikennettyä virusta rokottamiseen. Hänen työnsä tulokset olivat perusta mikrobiologian ja immunologian kehittymiselle.

Saksalainen Robert Koch osoitti, että bakteerit voivat niille epäedullisissa kasvuoloissa muodostaa itiöitä, joista olojen parannuttua kasvaa uusia bakteeria. Lääketieteen Nobel-palkinnon hän sai havainnoistaan tuberkuloosin tutkimisessa.

 
 
Saavutettavuusseloste