Etusivu

Ihmisyksilön kehitysbiologia

• Sukusolujen muodostuminen
• Munasolun irtoaminen
• Siemensyöksy
• Ensimmäinen viikko
• Toinen viikko
• Kolmas viikko
• Elinten muotoutuminen (viikot 3-8)
• Istukan ja sikiökalvojen kehittyminen
• Sikiön kehitys (viikot 9-39)
• Kehityshäiriöt
• Elinjärjestelmien kehittyminen
  • Ruuansulatuskanavan kehittyminen
  • Virtsanerityselinten kehittyminen
  • Sukupuolielinten kehittyminen
  • Sydän- ja verisuonijärjestelmän kehitys
  • Hengityselinten kehittyminen
  • Nielukaaret
  • Kasvot
  • Hammas
  • Raajojen kehittyminen
  • Silmän kehittyminen
  • Korvan kehittyminen
  • Ihon kehittyminen
    • Karvafollikkelin kehitys
    • Hikirauhanen
    • Rintarauhanen
    • Sylkirauhanen

Sivukartta

Karvafollikkelin kehitys

Toisen raskauskuukauden lopulla ilmaantuvat kulmakarvat, silmäripset, ylähuulen ja poskien karvoitus. Muu ihon karvoitus muodostuu 4. kuukaudella. Karvan morfogeneesi käynnistyy mesodermin indusoimasta epiteelipaksunnoksesta, plakoidista. Epiteeli-mesenkyymivuorovaikutusten seurauksena papillasta muodostuu karvan juuri ja plakoidista juuritupen sisä- ja ulkokerros.

Kehittyneen karvafollikkelin mudostavat: epidermaalinen karvatuppi, karva, talirauhanen, kantasolutasku sekä dermiksen verisuonikas juurisilmu eli papilla. Kantasolutasku tuottaa epiteelisoluja papillan yläpuoliseen, uutta karvaa tuottavaan matriksisolukkoon, talirauhaseen ja epidermiksen tyvisolukkoon. Mesenkymaalinen noggin-induktio stimuloi matriksisolukon proliferaatiota. Matriksisolukon joukkoon integroituu neuraalipienasta melanosyyttejä, jotka antavat karvalle sen ominaisvärin.

Karvan elinkaaressa on kolme vaihetta:

 (1) anageeni- eli kasvuvaihe, (2) telogeeni- eli lepovaihe, jossa ei tapahdu kasvua, sekä (3) katageeni- eli  irtoamisvaihe (surkastumisvaihe). Vaiheiden pituus vaihtelee eri karvatyypeissä. Esimerkiksi kulma- ja häpykarvoilla on pitkä telogeenivaihe.