Veri
Yleistä verisoluista
Veri toimii pääasiallisesti kuljettimena. Se
kuljettaa kaasuja, ravintoaineita, metabolian jätetuotteita, soluja ja
hormoneja kautta elimistön. Verinäyte ei siis sisällä
ainoastaan soluja ja molekyylejä, jotka osallistuvat kuljetusprosessiin
vaan myös molekyylejä, joita kuljetetaan.
Plasma on pohjimmiltaan
epäorgaanisten suolojen vesiliuos, joka vaihtuu jatkuvasti solunulkoisen
(ekstrasellulaarisen) nesteen kanssa. Plasma sisältää myös kolmen
päätyypin proteiineja: albumiineja, globuliineja ja fibrinogeenejä.
Plasmaproteiinit aiheuttavat kolloidiosmoottisen paineen, joka auttaa
säätelemään nesteiden vaihtoa plasman ja ekstrasellulaarinesteen välillä.
Plasmaproteiineista suurin osa on albumiineja. Ne sitoutuvat
suhteellisen helposti liukenemattomiin metaboliitteihin kuten
rasvahappoihin ja toimivat siten kuljetusproteiineina. Globuliinit ovat
laajakirjoinen joukko proteiineja, joihin kuuluvat myös
immuunijärjestelmän vasta-aineet ja tietyt proteiinit, jotka vastaavat
lipidien ja joidenkin raskasmetalli-ionien kuljettamisesta.
Fibrinogeeni on liukoinen proteiini, joka polymeroituessaan muodostaa
liukenemattoman proteiinin, fibriinin, veren hyytyessä. Yleisesti
ottaen plasman molekulaarisia komponentteja ei voida tarkastella valo-
eikä elektronimikroskoopilla.
Verisolut jaetaan kolmeen ryhmään: punasolut (erytrosyytit), valkosolut
(leukosyytit) ja verihiutaleet (trombosyytit). Kaikki niistä
muodostuvat luuytimessä, prosessissa, joka tunnetaan hematopoieesina.
