Virtsaneritys
Munuaiset
Munuaiset
Munuaiset ovat pavun muotoisia, tumman ruskeita n. 8-12 cm läpimitaltaan olevia parillisia elimiä. Ne sijaitsevat, rasvakudoksen peitossa, selkärangan molemmin puolin. Halkaistussa munuaisessa havaitaan jo paljain silmin kuori (cortex renis) ja ydin (medulla renis), sekä lohkoinen rakenne.
Ydin on jakaantunut 10-12 pyramidiin joiden kärki, munuaisnysty ( papilla renalis) pistää munuaisaltaan altaan haaraan , munuaispikariin (calix renalis). Pyramidia ja sitä vastaavaa kuoren aluetta kutsutaan munuaislohkoksi (lobi renalis). Munuaisnystyn kärki (area cribrosa) on reikäinen siihen avautuvien tiehyeiden (kokoojaputket) vuoksi.
Munuaiskeräset, jotka kuuluvat munuaisen pienimpään toiminnalliseen yksikköön, nefroniin, sijaitsevat munuaisen kuorikerroksen alueella, joka näkyy halkaistussa elimessä ydintä tummempana. Kunkin munuaispyramidin väliin jäävää aluetta kutsutaan munuaispylvääksi. Siinä sijaitsevat munuaispyramideja suonittavat tuovat ja vievät verisuonet. Munuaiset saavat verisuonituksensa vatsa-aortasta lähtevän munuaisvaltimon kautta.
Poikkileikkaus ihmisen munuaisesta. Hopeavärjäys
| C = Kuori |
| M = Ydin |
| p = Munuaispyramidi |
| av = Munuaisen kaarivaltimo ja -laskimo (arteria & vena arcuata) |
| ca = Munuaisallas |
| V = Kaksi munuaislaskimoa |
| A = Valtimo |
|
Cap = Sidekudoskapseli |
