Luu
 |
Tiiviin luun rakenne, kaavakuva |
|
Tiivis luu poikittaisleike |
|
Tiivis luu, pitkittäisleike |
Yleistä luusta
Luukudosta syntyy sidekudoksesta kahdella tavalla. Osa kallon luista ja solisluut, muodostuvat suoraan sidekudoksesta, muille luille tehdään ensin rustoinen malli, joka luutuu. Vastasyntyneellä on vielä paljon rustoa tukirangassa. Viimeisenä luutuvat luiden päissä sijaitsevat kasvulevyt, jonka jälkeen pituuskasvua ei enää tapahdu.
Luun pintoja verhoaa luukalvo, periosti, jossa on runsaasti hermoja ja verisuonia. Luukalvo vastaa luiden paksuuskasvusta ja sen solut voivat muuttua luuta tuottaviksi osteoblasteiksi. Kalvon alla on kuoriluu, joka on tiivistä luuta. Kaikkia luita peittää kuuoriluu. Tiiviissä luussa kerroksittaiset lamellit muodostuvat rengasmaisia osteoneja, joiden keskellä kulkee Haversin kanava. Kanavassa kulkee verisuonia ja hermoja. Hohkaluu on pesusienimäinen rakenne ja sille on tyypillistä suuri pinta-ala. Hohkaluun luupalkkien välin täyttää luuydin (side-ja rasvakudosta sekä verta muodostavaa eli hematopoieettista kudosta). Histologisesti voidaan erottaa säännöllistä lamellaarista luuta ja säieluuta, jota esiintyy lähinnä sikiöaikana ja luuston nopean kasvun aikana. Sekä tiiviin että hohkaluun perusrakenne muodostuu ohuista lamelleista.
