 |
Hiussuonet |
Hiussuonet
Hiussuonet eli kapillaarit ovat ohuimpia verisuonia (halkaisija 5-10 μm), jotka muodostuvat endoteelisolukerroksesta sekä sitä ympäröivästä tyvikalvosta. Kaasut ja aineenvaihduntatuotteet kudosten ja verenkierron välillä vaihtuvat hiussuonien ohuiden (0.5 μm) seinämien läpi. Hiussuonet voidaan jakaa kolmeen luokkaan: yhtenäiset kapillaarit, aukolliset kapillaarit ja epäyhtenäiset kapillaarit (sinusoidit).
Yhtenäisiä kapillaareja esiintyy tyypillisesti lihaksissa, keuhkoissa ja keskushermostossa. Hiussuonen seinämän endoteelisolujen sytoplasmassa on runsaasti pinosytoosirakkuloita, jotka osallistuvat materiaalin kuljettamiseen hiussuonen luumenin ja sidekudoksen välillä. Joissain kudoksissa endoteelisoluja ympäröivät pitkänomaiset ja supistumiskykyiset perisyytit, jotka säätelevät veren virtausta hiussuonessa. Siten ne pystyvät vaikuttamaan myös kudosnesteen sekä valkosolujen kulkuun suonen seinämän läpi tulehdustilanteessa.
Aukollisia kapillaareja esiintyy tyypillisesti endokriinirauhasissa sekä kudoksissa, joissa tapahtuu vilkasta nesteen ja metaboliittien absorptiota, kuten suolessa ja sappirakossa. Aukollisten kapillaarien endoteelisoluissa on runsaasti pinosytoosirakkuloita. Aukolliset kapillaarit saavat nimensä endoteelisoluissa olevista 80-100 nm:n kokoisista aukoista, jotka muodostavat kanavia suonen seinämän läpi, ja joiden määrä voi nopeasti lisääntyä absorption aikana. Joissain kudoksissa aukkoja voi peittää välikalvo. Endoteelisoluja ympäröivä tyvikalvo on yhtenäinen.
Sinusoidaalikapillaareja eli sinusoideja esiintyy maksassa, pernassa ja luuytimessä. Ne ovat suurempia kuin yhtenäiset ja aukolliset kapillaarit, ja siten ne hidastavat veren virtausta. Niiden tyvikalvo on epäyhtenäinen tai se jopa puuttuu kokonaan. Endoteelisolujen välissä on suuria aukkoja, ja solujen väliset liitokset ovat harvinaisia, joten molekyylien suora vaihto veren ja kudoksen välillä on mahdollista.
