not available fi not available
not available 2 3
www.solunetti.fi
taso 2

RNAi

RNA-interferenssillä (RNAi) eli RNA-häirinnällä tarkoitetaan ilmiötä, jossa kaksijuosteinen RNA (dsRNA) hajottaa mRNA-molekyylejä sekvenssispesifisesti, ja estää siten niistä tapahtuvan translaation. RNA-häirinnän uskotaan kehittyneen suojaamaan organismeja ei-toivotulta geneettiseltä materiaalilta. Ilmiö estää mm. virusten replikaatiota sekä liikkuvien geneettisten elementtien toimintaa. RNAi:n molekylaarinen mekanismi selvitettiin vuonna 1998 sukkulamadolla (C. elegans) tehdyillä tutkimuksilla.

 

RNA-häirintä solussa käynnistyy, kun virusinfektion yhteydessä tai solun oman DNA-transkription yhteydessä syntyneet dsRNA-molekyylit pilkotaan ribonukleaasien toimesta lyhyiksi (21-23 nt) kaksijuosteisiksi fragmenteiksi, siRNA-molekyyleiksi (small interfering RNAs). Toinen, aktiivinen dsRNA-juoste sitoutuu kohde-mRNA:n komplementaariseen sekvenssiin, mikä johtaa mRNA:n spesifiseen katkaisuun ja hajottamiseen.

 

RNA-häirintää käytetään laajalti hyödyksi geenitutkimuksessa, koska sen avulla voidaan spesifisesti hiljentää tiettyjen geenien toiminta, ja tutkia täten geenituotteen puuttumisen vaikutuksia solun toimintaan. Kliinisissä sovelluksissa RNAi:n avulla on pyritty etsimään hoitokeinoa mm. syöpään, sydän- ja verisuonitauteihin sekä tiettyihin virusinfektioihin (mm. HIV). RNAi:n löytäneet tutkijat Andrew Fire ja Craig Mello saivat työstään lääketieteen Nobelin palkinnon vuonna 2006.