not available not available se
not available 2 not available
www.solunetti.fi
taso 2

Ribotsyymit

RNA-molekyylejä, joilla esiintyy katalyyttistä aktiivisuutta (esim. joidenkin ribonukleiinihappojen itsepujoutuvat intronit ja jotkin virusperäiset RNA:t), kutsutaan RNA-entsyymeiksi eli ribotsyymeiksi. Vuonna 1981 Thomas Cech tutkimusryhmineen osoitti, että yksisoluisen Tetrahymena thermophilus alkueläimen ribosomaalisen RNA:n esimuodot kykenivät katalysoimaan omaa pilkkoutumistaan kypsiksi rRNA-molekyyleiksi.

 

Vuonna 1983 Sidney Altman teki samankaltaisen huomion tutkiessaan bakteereissa esiintyvän siirtäjä-RNA:n esimuotojen prosessointiin osallistuvaa ribonukleaasi P:tä. Ribonukleaasi P on poikkeuksellinen entsyymi rakentuen proteiinista ja RNA:sta, ja sen katalyyttisen aktiivisuuden voitiin osoittaa sijaitsevan RNA-alayksikkössä. Erotuksena itsepilkkoutuvasta rRNA:sta ribonukleaasi P:n katalyyttinen aktiivisuus kohdentui ulkopuoliseen substraattiin.

 

Ribotsyymien uskotaan olevan jäänne ns. RNA-maailmasta, jossa ne ovat voineet toimia sekä biologisen informaation varastoijina että entsyymeinä. Ribotsyymien katalyyttisten keskusten on osoitettu rakentuvan pelkästään RNA:sta, eivätkä ne tarvitse proteiiniosaa katalyysiä varten. Yleisin soluissa esiintyvä ribotsyymi lienee ribosomi, sillä mm. korkeissa lämpötiloissa elävän Thermus aquaticus –bakteerin ribosomeilla tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet ribosomien katalyyttisen keskuksen muodostuvan lähes yksinomaan 23S rRNA:sta.