not available fi se
not available 2 not available
www.solunetti.fi
Etusivu / Metabolia / Peroksisomi / Peroksisomien syntyminen
taso 2

Peroksisomien syntyminen

Peroksisomien muodostumiseen on havaittu osallistuvan ainakin 24 eri peroksiini-proteiinia (PEX1, PEX2, jne). Peroksiinit osallistuvat joko peroksisomin kalvon muodostumiseen tai toisten proteiinien kuljettamiseen peroksisomin sisälle. Aktiiviseen kuljetukseen osallistuvat reseptorit kiertävät soluliman ja peroksisomien välillä. Peroksisomiin kuljetettavissa proteiineissa on signaalipeptidi, jonka avulla reseptorit tunnistavat ne. Signaalipeptidi voi olla joko lyhyt, kolmen aminohapon mittainen peptidi (PTS-1, peroxisomal targeting signal-1), jonka reseptorina toimii PEX5 tai pitempi PTS-2, jolloin reseptorina toimii PEX7. 

 

Koska peroksisomin matriksin proteiinit tuotetaan vapaissa ribosomeissa ja peroksisomin kalvolla on proteiineja varten kuljetusmekanismeja, on joskus oletettu, että peroksisomit ovat itsenäisesti jakautuvia organelleja. Elektronimikroskopian avulla on kuitenkin havaittu, että peroksisomit ovat yhteydessä solulimakalvostoon. Lisäksi jotkut peroksiineihin kuuluvat proteiinit ovat välttämättömiä peroksisomien syntymiselle. Jos joku näiden proteiinien geeneistä (pex3Δ, pex16Δ, pex19Δ) on viallinen, peroksisomit puuttuvat solusta kokonaan. Liittämällä fluoresoiva markkeri näihin proteiineihin on myös osoitettu, että nämä proteiinit valmistetaan ensin ER:llä, kokoontuvat sitten tiiviisiin pisteisiin ER:llä ja havaitaan lopulta kypsissä peroksisomeissa. Näiden todisteiden perusteella uskotaan nykyään, että peroksisomit syntyvät sittenkin solulimakalvostosta ja ovat siten osa solunsisäistä kalvokiertoa.

 

On myös havaittu, että peroksisomien sijainti solussa solunjakautumisen aikana (ja siten niiden määrät tytärsoluissa) on aktiivinen ja tarkasti kontrolloitu tapahtuma.