not available fi se
not available 2 3
www.solunetti.fi
taso 2

Bakteerit
   

Mykoplasma

Mykoplasmat ovat pienimpiä (halkaisijaltaan noin 0,2 µm) ja yksinkertaisimpia itsenäisesti lisääntyviä prokaryootteja, jotka on tunnistettu yli sata vuotta sitten. Ne kuuluvat bakteerikuntaan muodostaen Mollicutes-luokan, johon kuuluu useita Mycoplasmataceae-heimon sukuja kuten Mycoplasma, Acholeplasma, Spiroplasma, Anaeroplasma ja Ureaplasma. Mykoplasmoja tunnetaan yli 190 lajia, jotka infektoivat ihmisiä, eläimiä, hyönteisiä ja kasveja. Ihmisiä infektoivat mm. lajit M. pneumoniae, joka elää hengitysteissä sekä M. genitalium, jota tavataan urogenitaalikanavassa.

 

Mykoplasmat erottuvat muista bakteereista rakenteensa perusteella. Niiltä puuttuu bakteereille ominainen soluseinä, ja solua ympäröi yksinkertainen solukalvo. Morfologialtaan mykoplasmat vaihtelevat pyöreistä päärynän muotoisiin ja haaraisen rihmamaisista helikaalisiin soluihin.

 

Mykoplasmojen genomi on erittäin pieni, 0,58 – 2,20 Mb verrattuna Escherichia coli:n genomiin, jonka koko on 4,64 Mb. Fylogeneettisesti mykoplasmojen katsotaankin kehittyneen Gram-positiivisista bakteereista genomin pienentymisen kautta. Genomi sisältää noin 500 geeniä.

 

Pienen genomikoon vuoksi mykoplasmat elävät usein loisina, joilla on tarkka isäntä- ja kudosspesifisyys. Päästyään sopivaan isäntäorganismiin mykoplasmat elävät ja lisääntyvät huomattavan pitkiäkin aikoja. Ne suojautuvat isäntäorganismin immuunivasteelta mm. jäljittelemällä isännän omia antigeeneja.