not available fi se
not available 2 not available
www.solunetti.fi
Etusivu / Historia / Molekyylibiologian kehitys
taso 2

Molekyylibiologian kehitys

Termiä molekyylibiologia lienee ensimmäisen kerran julkisesti käytetty vuonna 1938 Warren Weaverin toimesta. Laajemmin tulkittuna sillä voidaan ymmärtää mitä tahansa makromolekyylien toimintaa tai siihen liittyvää säätelyä, mutta nykyään termillä tarkoitetaan useimmiten DNA:n ja RNA:n toimintaan liittyviä asioita.

Vuonna 1871 Johann Friedrich Miescher julkisti eristäneensä DNA:ta valkosolujen tumista käyttäen siitä termiä nukleiini. Tällä aineella oli epätavallinen koostumus sisältäen runsaasti fosforia, sen lisäksi se oli erittäin hapan.Vuonna 1874 hän kuvasi ns. protamiinin, jonka hän eristi lohen mädistä.

Vuonna 1889 Richard Altmann osoitti tämän nukleiinin sisältävän tiettyä sokeriyhdistettä sekä typpipitoisia emäsrakenteita, jotka muodostivat suuria makromolekyylejä. Altman käyttikin aineesta nimitystä nukleiinihappo. Phoebus Levene osoitti vuonna 1929, että tuo sokeriosa on deoksiriboosi. DNA:n tiivis pakkaaminen tumassa tapahtuu histoni-nimisten, emäksisten valkuaisaineiden avulla, jotka Albrecht Kossel kuvasi jo vuonna 1884.

Gregor Mendel oli seurannut herneen näkyvien ominaisuuksien periytymistä Brnossa, ja oli havainnut selkeitä toistuvia ilmiöitä. Hän julkaisi havaintonsa vuonna 1865, mutta löydökset eivät herättäneet suurempaa huomiota ennen kuin Hugo de Vries, Carl Correns and Ernst von Tschermar viittasivat toisistaan riippumatta niihin vuonna 1900.