not available fi se
not available 2 not available
www.solunetti.fi
Etusivu / Kalvokierto / Endosytoosi / Klatriinivälitteinen endosytoosi
taso 2

EM-kuva klatriini-peitteisestä rakkulasta
   
Endosytoosi
   

Klatriinivälitteinen endosytoosi

Klatriinin välityksellä tapahtuva endosytoosi on solun yleisin endosytoosireitti ja se on myös endosytoosireiteistä parhaiten tunnettu. Klatriinimolekyylien sitoutuminen solukalvolle saa aikaan solukalvon kaareutumisen. Nämä klatriinipeitteiset kuopakkeet syntyvät solukalvolle sisäänottosignaalin vaikutuksesta ja kuroutuvat sitten irti solukalvolta dynamiinin (GTPaasi) avulla. Näin muodostuu halkaisijaltaan noin 50 - 100 nm kokoinen rakkula, jonka pinnalla oleva klatriinikerros poistetaan nopeasti, minkä jälkeen rakkulat yhdistyvät varhaisten endosomien kanssa. Varhaisissa endosomeissa molekyylit lajitellaan kuljetettavaksi joko myöhäisiin endosomeihin tai takaisin solukalvolle (reseptorien kierrätys).

Klatriinivälitteinen endosytoosi on spesifinen tapa ottaa solun sisään suuria solunulkoisia molekyylejä. Esimerkiksi solun tarvitsema kolesteroli, joka kulkee verenkierrossa LDL-kappaleina (low-density lipoprotein), ja transferriinireseptorin kautta kulkeva rauta otetaan soluun sisään klatriinivälitteisellä endosytoosilla. Myös monet virukset käyttävät tätä reittiä päästäkseen solun sisään. Reseptorit voivat olla valmiina klatriinikuopakkeissa tai ne saattavat liikkua vapaasti solukalvolla ja vasta ligandin sitoutumisen aiheuttama konformaatiomuutos saa ne jäämään klatriinikuopakkeisiin.

Klatriinipeitteisiä rakkuloita käytetään myös solunsisäisessä kalvoliikenteessä, esimerkiksi Golgin laitteen ja myöhäisten endosomien välillä.