Kalvokierto
Endosytoosi
Endosytoosi
Solu ottaa sisäänsä materiaalia solun ulkopuolelta muodostamalla solukalvolle kuopan, joka kuroutuu irti solukalvosta rakkulaksi solulimaan. Fagosytoosiksi kutsutaan tapahtumaa, jossa solu ottaa sisäänsä kiinteitä kappaleita. Endosytoosissa solu ottaa sisäänsä nestettä ja siinä olevia liukoisia molekyylejä. Sekä fagosytoosi että endosytoosi voivat tapahtua spesifisesti reseptorien välityksellä. Ei-spesifistä endosytoosia kutsutaan pinosytoosiksi.
Vain harvat solutyypit käyttävät fagosytoosia, mutta endosytoosi on yleistä kaikilla eukaryoottisoluilla. Useimmiten endosytoosirakkulat ovat niin pieniä, että ne voidaan havaita vain elektronimikroskoopilla, tällöin käytetään myös termiä mikropinosytoosi. Toisaalta nesteitä lävitseen kuljettavissa soluissa, kuten kapillaaristen verisuonten epiteelisoluissa, voidaan havaita jopa 1 µm kokoisia nesterakkuloita. Joissakin soluissa (esimerkiksi endoteelisoluissa) endosytoidut rakkulat kulkevat suoraan soluliman läpi vapauttaen sisältönsä solun eri pinnalle. Tapahtumaa voidaan kutsua transsytoosiksi.
Yleisintä soluille on klatriinivälitteinen endosytoosi. Klatriinista riippumattomia endosytoositapoja ovat makropinosytoosi, kaveolien välityksellä tapahtuva endosytoosi sekä mahdollisesti lipidilauttojen ja muiden huonommin tunnettujen mekanismien välityksellä tapahtuva endosytoosi.
