not available fi se
1 2 3
www.solunetti.fi
Etusivu / Rusto
taso 1

Yleistä rustosta

Rusto on tuki- ja liikuntaelimistön eräs tärkeä osanen. Sen ansiosta luiden päihin kohdistuvat suuret paineet vaimentuvat, eivätkä ne terveessä nivelessä aiheuta ruston kulumista. Yksilönkehityksen aikana rusto muodostaa mallin, joka luutuessaan muovaa kehittyvien luiden muodon. Myöhemmin rustoa esiintyy muun muassa niveltyvien luiden päissä, kylkiluissa, henkitorven tukirakenteina (kuvassa) ja selkärangan nikamien välilevyjen sisäosassa (lat. nucleus pulposus).

Rakenteeltaan rusto on puolijäykkää kudosta, mikä ominaisuus on peräisin soluväliaineen rakennekomponenteista, kollageenista ja aggrekaanista. Rustokudoksen solut, rustosolut, tuottavat itse soluväliaineensa. Rustosolut erilaistuvat mesenkyymistä muodostaen kypsässä rustossa ns. lakuunoja, joissa tiiviin kapselin sisällä on useita rustosoluja.

Rustossa ei ole verisuonitusta, minkä vuoksi sen aineenvaihdunta ja ravinteiden saatavuus on riippuvainen niiden diffuusiosta esimerkiksi nivelnesteestä. Rustossa ei ole myöskään hermotusta. Kypsässä rustossa rustosolut eivät juuri jakaannu, ja kudoksen vaurioutuessa sen kyky uudistua on erittäin rajallinen.

Elimistössämme esiintyy kolmea eri rustotyyppiä, jotka ovat lasirusto, kimmorusto ja syyrusto. Rustoon kohdistuvat kuormitusvoimat ja niiden laatu (esimerkiksi puristus tai hierto) määräävät sen, minkä tyyppinen rustokudos muodostuu.