Morfologiaa
Useimpien prokaryoottien läpimitta vaihtelee 0,1 mikrometristä 50 mikrometriin, joskin muutamia poikkeuksellisen suuriakin prokaryootteja tunnetaan (esim. Epulopiscium fishelsoni). Eukaryoottisolun läpimitta noin 2 - 200 mikrometriä, johon verrattuna prokaryootit ovat pieniä. Prokaryoottien pieni koko vaikuttaa niiden fysiologiaan, kasvunopeuteen ja ekologiaan, koska aineenvaihdunnan nopeus on yleensä kääntäen verrannollinen solun kokoon nähden. Tyypillinen sauvabakteeri E. coli on mitoiltaan noin 1 x 3 mikrometriä.
Bakteereilla esiintyy useita tunnistettavia solumuotoja, joiden perusteella niitä voidaan ryhmitellä. Muodoltaan pyöreää tai munanmuotoista bakteerisolua nimitetään kokkibakteeriksi, sylinterimäistä bakteeria puolestaan sauvaksi. Morfologialtaan kaarevia, sauvamaisia ja kierteisiä bakteereita kutsutaan spirilleiksi, koska ne muodostavat spiraalimaisia rakenteita. Jotkin muodoltaan hyvin erikoiset bakteerit, kuten tiukasti kiertyneet spirokeetat, rihmamaiset sekä ulokkeita muodostavat bakteerit on helppo tunnistaa morfologian perusteella. Kaikki morfologiset ryhmät ovat vain esimerkkejä bakteerisolujen perusmuodoista, joista voi esiintyä useita variaatioita.
Monet bakteerisolut pysyvät jakautumisen jälkeen ryhmissä tai kimppuina, jotka ovat tyypillisiä tietyille lajeille. Esimerkiksi kokit ja sauvat esiintyvät usein toisiinsa peräkkäin liittyneinä ketjuina. Osa kokkibakteereista esiintyy pinnoilla ohuena solukerroksena, kun taas toiset muodostavat kuutiomaisia keräytymiä.
