 |
Bakteerien genomi |
Bakteerisolun sisäiset rakenteet
Ribosomit
Solulimassa sijaitsevat ribosomit ovat osa translaatiokoneistoa, jotka koostuvat proteiinista ja ribonukleiinihaposta (RNA).
Nukleoidi on elektronimikroskoopissa havaittava keräytymä, jossa solun kromosomaalinen DNA sijaitsee. Lisäksi useilla bakteereilla on pienempiä, kromosomin ulkopuolisia DNA molekyylejä, plasmideja.
Joillain bakteereilla esiintyvät inkluusiot eli solunsisäiset jyväset tai rakkulat sisältävät yleensä varastoitua materiaalia, joka voi koostua hiili-, typpi-, rikki- tai fosforiyhdisteistä. Inkluusiot toimivat energia- ja ravintovarastona. Kun yhdisteitä on riittävästi ympäristössä, solut varastoivat niitä myöhempää tarvetta varten.
Endosporit ovat tietyissä bakteeriryhmissä (mm. Bacillus, Clostridium) tavattavia itiötyyppejä, jotka ovat erittäin resistenttejä ympäristön ääriolosuhteille. Ne kestävät kuivuutta, kiehuvaa vettä, säteilyä ja desinfektioaineita useita tunteja. Endosporit muodostuvat vegetatiivisen solun sisällä monimutkaisen prosessin kautta tilanteessa, jossa ravintoaineita on niukasti saatavilla. Valmiit endosporit vapautuvat solulyysiksessä, ja ne säilyvät dormantteina useita vuosia. Sopivissa ympäristöolosuhteissa (mm. tiettyjen sokereiden läsnä ollessa) ne kuitenkin pystyvät muuntumaan uudestaan vegetaativiseksi soluksi muutamassa minuutissa.
Bakteereilla, jotka elävät kelluvina järvissä ja merissä esiintyy kaasurakkuloita, jotka mahdollistavat solujen nopean liikkumisen ylös- ja alaspäin vedessä. Näin mm. fototrooppiset bakteerit voivat nopeasti siirtyä syvyyteen, jossa valon intensiteetti on optimaalinen fotosynteesille. Kaasurakkulat sijaitsevat solujen sytoplasmassa. Ne ovat muodoltaan sukkulamaisia, kahdesta eri proteiinista rakentuvia onttoja mutta vesitiiviitä rakenteita, jotka läpäisevät kaasuja. Yhdessä solussa niitä voi olla muutamasta kappaleesta sataan.
