 |
Steroidit, kolesteroli |
|
Klatriinivälitteinen endosytoosi |
Kolesteroli ja sen johdannaiset
Kolesteroli on olennainen osa eläinsolun kalvorakenteita ja nisäkkäät valmistavat siitä steroidihormoneja ja sappihappoja. Kolesterolia ei tarvitse saada ravinnosta, sillä maksasolut valmistavat sitä yksikertaisesta lähtöaineesta, asetaatista.
Kolesteroli valmistetaan asetyyli-KoA:sta nelivaiheisessa synteesissä. Ensimmäisessä vaiheessa kolme asetyyli-KoA:ta yhdistetään mevalonaatiksi. Mevalonaatista puolestaan syntyy kaksi fosfaattiryhmillä aktivoitua isopreenimolekyyliä. Kuusi tällaista isopreenimolekyyliä polymerisoituu ketjuksi, jossa on useita kaksoissidoksia. Nämä kaksoissidokset muutetaan hiiliatomien välisiksi sidoksiksi, jolloin syntyy nelirenkainen rakenne, joka on kaikkien sterolien perusrakenne.
Suurin osa maksasolun tuottamasta kolesterolista kuljetetaan ulos solusta jossakin muodossa, esimerkiksi sappihappoina tai kolesteryyliesterinä. Kolesteryyliesteri on kolesterolia hydrofobisempi molekyyli, joka kuljetetaan maksasta muualle elimistöön lipoproteiinipartikkeleissa, erityisesti LDL-partikkeleissa (low density lipoprotein). Soluihin kolesteroli (LDL-partikkelit) otetaan klatriinivälitteisen endosytoosin ja LDL-reseptorien avulla ja sitä käytetään kalvomateriaalina tai siitä valmistetaan edelleen esimerkiksi steroidihormoneja ja D-vitamiinia.
Lisämunuaisessa kolesterolista valmistetaan steroidihormoneja, kuten lisämunuaiskuoren mineralokortikoideja ja glukokortikoideja, jotka säätelevät munuaisten ionien imeytymistä ja glukoneogeneesiä. Sukupuolihormoneja, kuten androgeenejä, estrogeenejä ja progesteronia, tuotetaan sukupuolirauhasissa ja istukassa. Steroidihormonit ovat tehokkaita hyvin pieninä määrinä, joten niiden valmistamiseen ei kulu paljon kolesterolia.
