Kemokiinit
Kemokiinit saavat aikaan kemotaksista eli solun liikkumista joko suurempaa kemokiinipitoisuutta kohti tai siitä poispäin. Kemokiinit tunnistettiinkin alunperin nimen omaan niiden kemotaksista aikaansaavien ominaisuuksien perusteella. Kemokiinit ovat yli 40 tunnetun molekyylin joukko rakenteeltaan samankaltaisia, pienikokoisia polypeptidejä (8-14 kDa), jotka sitoutuessaan kemokiinireseptoreihin aktivoivat ne. Kemokiinit ja niiden reseptorit luokitellaan C, CC, CXC ja CXXXC perheisiin sen mukaan, miten kemokiinin N-terminaalinen kysteiini paikantuu.
Kemokiinireseptorit ovat luonteeltaan G-proteiineja, joiden aktivoituminen käynnistää sarjan biokemiallisia reaktioita, kuten fosfatidyyli-inositolitrifostaatin hydrolysoitumisen, proteiinikinaasi C:n aktivoitumisen, kalsium-ionien sisänvirtauksen, sekä rac- ja Rho-proteiinien aktivaation. Rac ja Rho osallistuvat solun migraatioon säädellen aktiiniverkoston rakentumista lamellipodeissa ja filopodeissa.
Kemokiinien on osoitettu säätelevän erilaisia immuunijärjestelmän vasteita siten, että T-solujen alalajit ilmentävät eri kemokiinireseptoreita. Tämä puolestaan vaikuttaa siihen, mihin kudoksiin kyseiset T-solut voivat vaeltaa.
Monosyyteissä ja lepäävissä T-soluissa esiintyvät kemokiinireseptorit CCR5 and CXCR4 osallistuvat tulehdusreaktioihin, ja samat reseptorit avustavat HIV-virusten tarttumisessa T-soluihin.
