Hiivat
Hiivat ovat yksisoluisia sieniä, jotka luokitellaan pääasiassa kotelosienten (Ascomycetes) luokkaan. Vaikka useimmat hiivat ovat yksisoluisia, jotkin hiivalajit esiintyvät myös rihmamaisina. Hiivat elävät luonnossa kosteissa ympäristöissä, joissa on sokereita läsnä, kuten hedelmissä, kukissa ja puunkuorella. Hiivasienisukuja tunnetaan noin 40 ja lajeja noin 350.
Hiivasieniin kuuluu useita taloudellisesti merkittäviä lajeja, joita käytetään alkoholijuomien valmistuksessa ja leipomoteollisuudessa. Jotkin hiivat voivat olla patogeenisia ihmiselle, kuten Candida albicans. Tunnetuin hiivalaji lienee leivinhiiva Saccharomyces cerevisiae, joka on eukaryoottisolujen malliorganismi. Leivinhiiva oli ensimmäinen aitotumallinen eliö, jonka perimä sekvensoitiin kokonaan, ja sen sekvenssi julkaistiin vuonna 1996.
Hiivat lisääntyvät suvuttomasti silmikoitumalla, jolloin muodostuva tytärsolu kuroutuu irti emosolusta. Joillain hiivoilla on elinkierrossaan myös suvullisen pariutumisen (mating) vaihe, jolloin kahden eri pariutumistyyppiä olevan solun fuusio johtaa diploidin tsygootin muodostumiseen. Diploidi solu voi kasvaa vegetatiivisesti, tai tuottaa meioosin seurauksena askukseksi (ascus) kutsutussa rakenteessa haploideja koteloitiöitä (ascospores).
