mahasyöpä (carcinoma ventriculi)
Mahasyöpää sairastavat potilaat ovat yleensä yli 50-vuotiaita, joskin mahasyöpää tavataan myös nuoremmissa ikäluokissa. Viime vuosina on esitetty, että Helicobacter pylori -infektio ja sitä seuraava gastriitti (mahatulehdus) ovat merkittäviä mahasyövän kehittymistä suosivia tekijöitä. Osa mahasyöpätapauksista katsotaan todennäköisesti dietaarisistä (ruokavalioon liittyvistä) tekijöistä aiheutuviksi. Esimerkiksi suolan, savustetun ruuan ja vähäisen tuoreiden vihannesten määrän on katsottu lisäävän riskiä. Mahasyövän ja väestön sosiaaliekonomisen tason välillä on käänteinen riipuvuus. Mahasyöpä on yleinen kehitysmaissa.. Mahasyöpää edeltäviksi tiloiksi lasketaan atrofinen gastriitti, pernisiöösianemia, leikkauksen jälkeinen tynkämaha, mahahaavatauti sekä polyyppimaha. Edeltäviä limakalvomuutoksia ovat dysplasia ja adenooma.
Histopatologisesti mahasyöpää voidaan luokitella usean jakotavan mukaan. Yleisimmin mahasyövän histologiset tyypit jaetaan WHO:n ja Laurenin jakotavan mukaan:
|
WHO |
Laurén |
|
Adenocarcinoma |
Intestinal |
|
Papillary |
Diffuse |
|
Tubular |
Unclassified |
|
Mucinous |
|
|
Signet-Ring Cell |
|
|
Others |
|
Laurénin mukainen jakotapa on suositeltavampi. Siinä jaottelu on yksinkertaista ja sen toistettavuus on hyvä.
