Endokriiniset rauhaset
Käpylisäke
 |
Käpylisäke |
|
Käpylisäke |
Käpylisäke, epifys, pineal gland, epiphysis cerebri
Käpylisäke eli epifyysi kehittyy neuroektodermistä. Ihmisellä tämä pia materin ympäröimä kävynmuotoinen rauhanen on kolmannen aivokammion katossa kiinni lyhyellä varrella. Käpylisäke on 5-8 mm korkea ja 3-5 mm halkaisijaltaan. Se painaa 100-200 mg.
Käpylisäkkeen soluista 95 % on pinealosyyttejä ja loput 5 % astrogliasoluja. Pinealosyyttien solulimassa on lipidipisaroita ja niissä on isolohkoinen tuma, jossa on yksi tai kaksi tumajyvästä. Astrogliasolut puolestaan muistuttavat astrosyyttejä ja pituisyyttejä.
Käpylisäke reagoi valon määrään ja säätelee päivärytmiämme. Käpylisäke saa tietoa valon määrästä silmän verkkokalvolta ns. "retinohypothalamisen radan" kautta. Valo estää käpyrauhasta tuottamasta melatoniinia. Yöllä tätä ns. "unihormonia" vapautuu.
Ihmisen epifyysi. H&E.
K = kapseli = pia mater
