Passivinen kuljetus
Solukalvolla on valkuaisaineita, jotka osallistuvat aineiden passiviseen ja aktiiviseen kuljetukseen solukalvon läpi. Glukoosikantajan toiminta on esimerkki passiivisesta kuljetuksesta.
Passiivisessa kuljetuksessa aineet kulkevat suuremmasta pitoisuudesta pienempään.
Oheinen animaatio näyttää, miten solukalvon glukoosikantaja toimii. Periaatteena on se, että kantajassa on situoutumispaikka glukoosille. Kantajan muoto muuttuu sattumanvaraisesti niin, että sitoutumispaikka on saatavilla joko kalvon sisä- tai ulkopuolelle. Kalvoa ympäröivän nesteen glukoosipitoisuus ratkaisee sen todennäköisyyden, sitoutuuko glukoosi kantajaan. Jos glukoosipitoisuus on korkea, todennäköisyys on suurempi kuin matalassa pitoisuudessa. Näin ollen nettokuljetus tapahtuu korkeammasta pitoisuudesta pienempään. Pitoisuuseron tasoittuessa glukoosimolekyylejä voi siirtyä kalvon läpi, mutta kuljetus tapahtuu samalla nopeudella molempiin suuntiin. Glukoosikantajan toiminta ei vaadi energiaa.
