not available fi se
not available 2 not available
www.solunetti.fi
Etusivu / Historia / 1700-luku
taso 2

Solubiologian historiaa, 1700-luku

Lyhyestä eliniästään huolimatta (1771-1802) Marie Francis Xavier Bichat (kuva oikealla) on eräs modernin kudosopin (histologia) ja tautiopin (patologia) kehittäjistä. Hän itse asiassa otti käsitteen kudos käyttöön, ja hän oivalsi, että monet elimistön taudit liittyvät kudoksissa tapahtuneisiin muutoksiin. Bichat teki havaintonsa pelkästään dissektointien avulla, mikroskooppia hän ei käyttänyt lainkaan.

Lazzaro Spallanzani (1729-1799, kuva vasemmalla) esitti, että uuden yksilön syntymiseen tarvitaan sekä munasolu että siittiö. Hän julkisti koirilla tekemänsä ensimmäiset keinohedelmöitykset vuonna1780. Useimmat hänen aikalaisistaan uskoivat, että eläviä olentoja voi syntyä elottomista aineista (spontaanin lisääntymisen teoria). Spallanzani osoitti, että mikro-organismit voidaan tappaa keittämällä. Näin hän oli ensimmäisiä spontaanin lisääntymisteorian vastustajia. Tosin Fransisco Redi osoitti jo vuonna 1668, että pilaantuvassa lihassa ei synny kärpäsiä, jos niiden muniminen estetään peittämällä lihapala.

Giovanni Baptista Morgagni (1682-1771, kuva oikella) oli myös yksi tautiopin perustajista toimiessaan Padovan yliopiston professorina 89 vuoden ikään asti kuoltuaan vuonna 1771. Vuonna 1761 hän julkaisi koosteteoksensa n. 700 potilastapauksesta. Hän havaitsi, että tuberkuloosi on tarttuva tauti, ja hänen opetuksiensa mukaisesti tuberkuloosiin kuolleiden potilaiden huoneet desinfioitiin ja vaatteet poltettiin. Hän oli kiinnostunut myös fysiologiasta ja kuvasi muun muassa angina pectoriksen oireet.

1700-luvulla kemia oli hyvin kehittymätön tieteenala. Antoine Laurent Lavoisier (kuva vasemmalla) oli kemisti, joka teki havainnon, että alkuaineet reagoivat keskenään muodostaen uusia kemiallisia yhdisteitä. Vuonna 1789 hän julkaisi teoksen "Traité élémentaire de chimi" , joka on ensimmäinen moderni kemian oppikirja. Hän osoitti, että hengitys kuluttaa happea tuottaen hiilidioksidia sen tilalle. Ranskan vallankumouksen aikaan vuonna 1794 hänet vangittiin ja tuomittiin giljotiinille väitetystä osallisuudesta maanviljelijöiden kapinaliikkeeseen. Hänen pyytäessään armahdusta tieteellisten kokeidensa loppuunsaattamista varten tuomari totesi: "Ranskan tasavalta ei tarvitse tiedemiehiä".

Intiassa ja Kiinassa tunnettiin jo n. kolme tuhatta vuotta sitten keino suojautua tappavalta isorokolta lehmärokon (vaccinia) istuttamisen avulla. Englantilainen maalaislääkäri Edward Jenner osoitti kokeillaan, että lehmärokko suojasi isorokolta, ja keksi menetelmän jatkuvan rokotuksen ylläpitämiseksi.