not available fi se
1 not available not available
www.solunetti.fi
Etusivu / Lihaskudos
taso 1

Poikkijuovainen lihas
   
Sileä lihas
   
Sydänlihas
   

Yleistä lihaskudoksesta

Lihaskudos koostuu lihassolujen lisäksi verisuonista ja hermoista sekä lihassoluja ja solukimppuja ympäröivistä kalvoista. Lihaskudoksen tehtävä elimistössä on liikkeen tuottaminen. Tästä syystä lihassolun perusfunktio on supistumiskyky, joka tapahtuu hermoimpulssin seurauksena. Kaikki lihassolutyypit kykenevät muuttamaan adenosiinitrifosfaatin (ATP) hydrolyysistä saamansa energian mekaaniseksi energiaksi.

 

Lihaskudos jaetaan kolmeen päätyyppiin: poikkijuovainen lihas (tahdonalainen, luurankolihas), sydänlihas ja sileä lihas. Poikkijuovainen lihas on vastuussa tahdonalaisesta liikkeestä. Siitä käytetty nimitys johtuu siitä, että mikroskoopilla katsottaessa siinä voidaan havaita lihassäikeiden eli myofibrillien säännöllisestä järjestäytymisestä johtuvia poikkijuovia. Sileässä lihaksessa ei nimensä mukaisesti havaita poikkijuovia ollenkaan. Sileää lihasta esiintyy muun muassa verisuonten ja suoliston ympärillä, kohdussa ja virtsarakossa. Sydänlihas on monilta ominaisuuksiltaan kahden edellä kuvatun lihastyypin välimuoto, jota esiintyy vain sydämessä.

 

Sydänlihas- ja sileä lihassolut muodostuvat erilaistumalla kantasoluista ja ne pysyvät yksitumaisina. Poikkijuovaisen tahdonalaisen lihaksen erilaistumiseen kuuluu kantasolujen fuusio monitumaiseksi syymäiseksi jättisoluksi, joka lopulta saattaa käsittää satoja tumia.

 

Liikevoima lihassoluissa syntyy valkuaisaineiden, pääasiassa aktiinin ja myosiinin, yhteistoiminnan välityksellä. Lihassoluja ympäröi kalvomainen rakenne, joka sitoo yksittäisiä lihassoluja toiminnallisiksi motorisiksi kokonaisuuksiksi.

 

Muita supistumiskykyisiä soluja

Supistumiskykyisiä ovat myös eräitä rauhasia ympäröivät ns. korisolut eli myoepiteliaalisolut, joiden supistuminen saa aikaan eritteiden etenemisen rauhastiehyissä. Perisyytit ovat supistuvia soluja, jotka sijaitsevat verisuonten ympärillä, kun taas myofibroblastit ovat soluja, jotka pystyvät supistumaan sen lisäksi, että ne erittävät myös kollageenia. Myofibroblasteja ei juuri esiinny normaaleissa kudoksissa, mutta niistä tulee hallitseva solutyyppi kudoksissa, joissa tapahtuu kudosten arpeutumista vaurion korjautuessa.