Kilpirauhasen karsinooma (carcinoma glandulae thyreoideae)
Kilpirauhasen karsinoomat jaetaan yleisesti neljään histologiseen tyyppiin: papillaariseen, follikulaariseen, medullaariseen ja anaplastiseen.
Papillaarinen karsinooma on yleisin kilpirauhaskarsinooma käsittäen noin 45-70 % kasvaimista. Papillaarista karsinoomaa voidaan tavata kaikissa ikäluokissa. Papillaarinen karsinooma on hitaasti kasvava tuumori, joka kliinisesti esiintyy yksittäisenä solidaarisena noduksena. Diagnoosintekohetkellä noin puolessa tapauksista todetaan metastasointia regionaalisiin imusolmukkeisiin. Sen sijaan distaalinen metastasointi on harvinaista.
Follikulaarista karsinoomaa tavataan keski-ikäisillä ja vanhemmilla ikäryhmillä. Primäärituumori on yleensä pieni ja regionaaliset metastaasit harvinaisia. Sen sijaan distaaliset metastaasit ovat yleisiä.
Medullaarista karsinoomaa tavataan keski-ikäisillä ja vanhuksilla. Primäärituumori on yleensä pieni ja regionaalinen metastasointi on yleistä. Distaaliset metastaasit ovat harvinaisia. Medullaarinen karsinooma poikkeaa muista kilpirauhaskarsinoomista, koska se saa alkunsa parafollikulaarisista soluista eli C-soluista, kun taas muut kasvaimet lähtevät follikulaarisista soluista. Medullaariseen karsinoomaan liittyy myös amyloidin esiintyminen.
Anaplastista karsinoomaa tavataan vanhuksilla. Primäärikasvain on yleensä suuri ja se invasoi sekä regionaalisesti että distaalisesti. Ennuste on huono.
