not available fi not available
1 2 not available
www.solunetti.fi
Framsida / Endokrina körtlar / Hypofys, 1 / Neurohypofysen
klass 2

Neurohypofys, 1
   

Neurohypofysen

Man indelar sekretkornen i neurohypofysens axonterminaler i tre olika grupper.
1. Sekretkorn (10-30 nm i diameter), som innehåller oxytocin eller antidiuretiskt hormon (ADH, vasopressin). Dessa sekretkorn bildar stora anhopningar (Herrings kroppar), som är synliga med ljusmikroskop. Oxytocin och ADH är peptider som består av 9 aminosyror. De skiljer sig från varandra i fråga om två amninosyror. Cellerna producerar antinegn oxytocin eller ADH. ADH reglerar blodtrycket genom att påverka genomsläppligheten i njurens kanaler (ADH-reglerade vattenkanaler). Avgivningen av ADH regleras av halten osmotiskt aktiva ämnen i plasma (osmolalitet) och mängden blod.
Oxitocin påverkar de glatta musklerna i livmoderväggen och får dem kontrahera. Detta sker i samband med orgasmer, mentruation och framför allt under födseln. De myoepiteliala cellerna i bröstkörtlarna påverkas också. Avgivningen av oxytocin startar då hypotalamus nås av neuronala signaler från vaginan och livmoderhalsen då de utvidgas eller vid amning.

Neurohypofyysin hermosolujen sisältä löydettävät eritysrakkulat voidaan jakaa kolmeen ryhmään. Aksoniterminaaleihin kertyvät halkaisijaltaan noin 10 – 30 nm kokoiset rakkulat, joissa on joko oksitosiinia tai antidiureettista hormonia (ADH, vasopressiini). Nämä rakkulat muodostavat aksonien päihin suuria kertymiä (Herringin kappaleet), jotka voidaan havaita valomikroskoopilla. Solu tuottaa vain jompaa kumpaa näistä yhdeksän aminohapon muodostamista peptideistä, joiden rakenteessa on vain kahden ampinohapon ero. ADH säätelee verenpainetta muuttamalla munuaisen kerääjäputkien läpäisevyyttä (ADH-säädellyt vesikanavat). ADH:n eritystä säätelee plasmaan liuenneiden osmoottisesti aktiivisten aineiden pitoisuus (osmolaalisuus) ja verimäärä. Oksitosiini puolestaan vaikuttaa kohdun sileiden lihasten supistumiseen (orgasmin, kuukautisten ja synnytyksen aikana) ja rinnan myoepiteelisoluihin. Oksitosiinin erityksen laukaisee hypotalamukseen saapuva hermostollinen viesti, joka saa alkunsa joko emättimen ja kohdunkaulan venytyksestä tai imetyksestä.

Vid sidan av ADH och oxytocin producerar nervcellerna i hypotalamus många andra polypeptider, som reglerar adenohypofysens funktioner. Axonerna från dessa nervceller slutar i närheten av kapillärer som för blod till adenohypofysen. 

ADH:n ja oksitosiinin lisäksi hypotalamuksen solut tuottavat myös monia muita polypeptidejä, jotka säätelevät adenohypofyysin hormonieritystä. Näitä säätelypeptidejä erittävien hermosolujen aksonit päättyvät sellaisten hiussuonien lähelle, jotka vievät verta adenohypofyysiin.

I neurohypofysen förekommer vid sidan av de avsöndrande axonerna också fibroblaster, mastceller och speciella gliaceller (pitiucyter), som bara förekommer i neurohypofysen. Pituicyterna har oregelbunden form, är förgrenade och påminner om astrocyter. Deras funktion påminner om astrogilacllernas i det centrala nervsystemet. Pituicyternas utskott sträcker sig mot kapillärerna.
Erittävien aksonien lisäksi neurohypofyysissä on fibroblasteja, mast-soluja ja erityisiä gliasoluja, pituisyyttejä, joita on vain neurohypofyysissä. Pituisyytit ovat muodoltaan epäsäännöllisiä ja haarautuvia ja ne muistuttavat astrosyyttejä. Ne vastaavat myös toiminnaltaan muualla keskushermostossa tavattavia astrogliasoluja, sillä niillä on useita ulokkeita, jotka ulottuvat verisuonia ympäröivään tilaan.