Lipidikalvon läpäisevyys
Solukalvo toimii siivilän tavoin: pääsääntöisesti se ei salli kuin rasvaliukoisten aineiden mennä läpi. Atomit voivat läpäistä solukalvon diffusiolla, samoin pienet varauksettomat molekyylit.
Solukalvossa sen sähköisesti varaukselliset kemialliset ryhmät osoittavat lipidikelmusta ulospäin, kun taas sisäosa on erittäin vesipakoinen. Tämä rakenne muodostaa hyvän läpäisyesteen vesiliukoisille aineille. Myöskään ioniset aineet eivät läpäise lipidikalvoja. Yleistäen aineen läpäisykyky onkin suoraan verrannollinen sen rasvaliukoisuuteen ja kääntäen verrannollinen sen molekyylipainoon.
Poikkeuksia edelliseen yleistykseen ovat etanoli, vesi ja CO2, jotka tunkeutuvat soluun nopeammin kuin niiden rasvaliukoisuus edellyttäisi.
Veden nopeaa kuljettamista varten soluissa on vesikanavia, jotka muodostuvat akvaporiini-nimisistä transmembraaniproteiineista (aqua = vesi; porus = huokonen)
