Kemotaksia
Kemotaksiassa liikkumisen aiheuttavana ärsykkeenä toimii jokin kemiallinen, houkuttimena tai karkottimena toimiva aine. Vaste ärsykkeen muutokseen tapahtuu ajallisesti solun aistiessa sen pitoisuuden vaihtelua liikkeen aikana. Tällöin solun liikkeet muuttuvat suuntautuneiksi: etenemiset pitenevät ja paikallaan tapahtuva liike vähenee. Solu liikkuu aineen gradienttipitoisuuden mukaan joko ärsykettä kohti tai siitä poispäin.
Ympäristön kemiallisessa koostumuksessa aistittavat muutokset saavat aikaan signaalinvälitysreitin, johon liittyy useita proteiineja. Kyseessä on bakteereille tyypillinen kaksikomponenttinen säätelymekanismi, johon kuuluu solukalvolla sijaitseva, reseptorina toimiva sensoriproteiini sekä sytoplasmassa sijaitseva vastesäätelijäproteiini. Sensoriproteiini toimii kinaasina, joka solun ulkoisen signaalin tunnistettuaan autofosforyloituu sytoplasmisesta osastaan. Tämän jälkeen fosfaattiryhmä siirretään vastesäätelijäproteiinille, joka aktivoituu, ja sitoutuu suoraan värekarvan pyörimisestä vastaaviin proteiineihin. Sitoutuminen vaikuttaa värekarvan pyörimissuuntaan ja sitä kautta bakteerin liikkumistapaan.
